Epävarman pennun koirapelko ym omituisuudet

Mulla reilu 10kk vanha tollerinarttu (käytiin sun luona joskus syksyllä), joka pelkää vieraita koiria. On siis ihan häntä koipien välissä ja väistää niin kauas ku pystyy. Asutaan sellaisessa paikassa jossa muita koiria näkee todella harvoin, joten olen välillä ihan asioikseni käynyt ihmisten ilmoilla. Ilmeisesti en kuitenkaan tarpeeksi, koska muita koiria kauhistutaan edelleen. Joillakin kursseilla kävimme kun pentu oli n. puolen vuoden ja siellä oppi kyllä hyvin sietämään muita ympärillään (en päästänyt ikinä haistelemaan). Meillä on myös toinen koira, jonka kanssa tulevat hyvin toimeen. Mietin vaan pitäisikö koiralla olla jotain muitakin koirakontakteja, vai riittääkö sille olla vaan oman lauman kesken vaikkei koskaan pääsisi ns.tutustumaan muihin koiriin.
Lisäksi tällä neidillä on tapana riehaantua lattian moppaamisesta ja esim siitä kun putsaan vaatteita karvoista sellaisella tarrarullalla. Aluksi pidin sitä vaan pennun hölmöilynä kun hyökki ja yritti purra moppia ym, mutta sittemmin alkoi myös haukkumaan(muuten ei hauku oikeastaan ikinä). Kielto ei auttanut yhtään. Pyysin koiraa haistelemaan moppia ja tulikin sitten korvat luimussa häntä vispaten. Ilmeisesti siis pelkäsi sitä moppia? ja tänään kun alotti taas sen shown niin käskin sitä istumaan ja kehuin kun istui ja aina kun yritti tulla taas härkkimään niin toistin käskyn ja pian pentu lähtikin jo eteiseen toisen koiran kanssa. Ja siis mikään huomioimattomuus ja kiellot ei tosiaan saaneet sitä tuossa tilanteessa rauhottumaan vaan se tarvi jonkun tollaisen käskyn, outoa?
Koira on edelleen aika pentumainen kyllä, eikä juoksujakaan ole ollut.

riittää sinun lauma,älä turhaan stressaa tollaisesta asiasta
ja toihan ei pelkää moppia sehän pitää sitä leikkinä ja saaliina:)kiellä topakammin minäkin ole joka koiralta karsinut heti PENNUSTA PITÄEN mopissa roikkumisen eli heti tyyliin kun ne tulivat taloon,en koskaan katso mitään juttuja pennun hölmöilynä mitä en halua että ne tekevät myös aikuisena:)

No sitä ihmettelin itekkin ku olen kieltänyt todella topakasti, mutta siinä kohtaa ei auttanu mitään, vaikka muuten on tollanen vellihousu. Ehkä se sekunniks lakkas se riehuminen. Mut ei kai se mitään haittaa jos vaikka käsken istuun ko. tilanteessa jos se tepsii?

no ei ihan sama kunhan toimii mut nähtävästi et kuitenkaan liian napakasti kiellä koska mulla on varmaan sata kertaa kovapäisempiä koiria ja se on kertalaakista selvä sääntö ettei mun moppia härkitä:)

Nyt sitten kokeilin ärjästä ihan kunnolla ja toimihan se :) Onpa tyhmä olo etten ite tajunnu, vaikka pehmee koira niin tarvii sekin kunnon lähdöt jos ei muuten usko :)

Jatkan tähän ku saman koiran touhuista kyse. Eli tuntuu olevan tosi hajujen perään ja nyt onkin muutamana päivänä lähteny ihan suinpäin lenkillä vapaana ollessaan juoksemaan jäniksen tms jälkiä pitkin. Ei auta kutsut, ei pilli(joka muuten toimii aina) ei mikään. Vanhempi koirakin joka on tosi junttura ja kovapää uskoo kun sille kunnolla karjasee jos on lähdössä(paitsi ei sillekään auta jos menee jo), mutta toi kakara vaan menee. On vielä niin helvetin nopee et on jo sadan metrin päässä ku ehdin huutaa. Tänään ku tuli takas ja pistin kiinni niin ku hetken päästä päästiin vapaaks niin lähti samantien vaikka kielsin heti ku huomasin. Nyt sitten päätin etten päästä vapaaksi ku omalla pihalla toistaseks, mutta se ei kyllä oo kivaa pysyvästi. Voiko toi olla niin riistaviettinen vai hormoonitko sillä hyrrää vai miten se tollaseks on yhtäkkiä menny.? Pöh, sen piti olla se mun helppo lällykkä...