Pentu jahtaa ja näykkii lapsia

12-viikkoinen lapinkoirannarttupentu on alkanut jahdata lapsia aina pihalla ollessaan, vaikka lapset pysähtyisivät paikalleen kun koira ryntää perään niin silti tarttuu pohkeisiin kiinni ja näykkii ja haukkuu. Lasten ei tarvitse olla edes liikkuneet ennen kuin tuo jahtaus ja pureminen alkaa.
Lapset 8 ja 6 vuotiaat tytöt jotka ovat tämän johdosta jo alkaneet pelätä pentua.
Alkuun auttoi kun lapset kiljaisivat kovaa kun pentu puri mutta nykyään se enemmänkin yllyttää pennun villiintymään lisää. Olemme me vanhemmat ottaneet niskasta kiinni ja ärähtäneet kunnolla, joskus hetkeksi auttaa tai sitten rupeaa räksyttämään meillekin, kiinni ei aikuisiin yritä samalla lailla käydä.
Ja niskasta kiinni ei aina saa kun pinkoo salamana karkuun, tietää siis selvästi tekevänsä väärin.
On viety eristyksiin sisälle yhteen huoneeseen, sen jälkeen on hetken nätisti mutta jossain vaiheessa alkaa taas uudelleen.
Kun on hihnassa homma sujuu, selvästi silloin tietää että ei pääse karkuun puremista seuraavalta komentamiselta.
Mitä tehdä, lapset pelkäävät jo olla ulkona kun koira on pihassa? Enkä uskalla tällä hetkellä lasten kavereita pihalle päästää, sen verran hurjaa pennun meno lasten kanssa nyt on.
Ilmeisesti osittain kyse siitä että ei miellä lapsiemme olevan laumassa ylempänä, miten tämän saisi sille selväksi?
Onko tällainen käytös ylipäätään normaalia tämänikäisille pennuille ja jos niin missä vaiheessa tämän voi odottaa helpottavan?

Toinen samaan aiheeseen liittyvä mitä kysyisin, meillä kolmas lapsi 5kk ikäinen vauva, miten pennulle tehdään selväksi että myös vauva on ihminen ja hänen yläpuolellaan arvojärjestyksessä? Tokihan vauvaa ja koiraa ei jätetä hetkeksikään vahtimatta keskenään mutta silti olisi toivottavaa että koira pitäisi vauvaakin alusta asti häntä ylempiarvoisena.

vauva ei voi ikinä olla koiran yläpuolella eikä myöskään lapset,jos te olette koiran yläpuolella niin lapset on automaattisesti koiran mielestä teidän lapsia joita täytyy kunnioittaa:)koira ja lapset ovat ns.samalla viivalla
vaikea sanoa nyt näkemättä pentua millainen se on luonteeltaan mutta tuo on ihan normaalia käytöstä pentu vain on oppinu käyttään hampaitaan ja aina jos lapsi on kiljunu koiran mielestä se on kivaa koska sen mielestä lapsi tällöin pelkää:)ja pentuha nauttii ku kakarat kiljuu!
sille pitäis ny ihan opettaa sana ei,ja siihen täytyy ottaa tehokeinoa mukaan jos ei käsky mene perille,ite kun otan pentua kiinni niskasta niin otan myös kunnolla ja sen jälkeen se ei enään pure,teen kuten narttukoira napauttais hampaillaan ja toiminta loppuu siihen,pennuthan huutaa ku hyeenat mut se ei satu muuten ku egolle
nyt voisit kokeilla että nakkaat jollain koiraa kohti ja ärähdät samalla esim.pet correcor suhaus ääni on hyvä lopettamaan toimintaa tai avain nippu jne.kunhan on joku johon koira oikeesti reagoi ja se oli vika kerta kun enään puree ketään:)monet varoo liikaa ns.satuttamasta pentua just etteivät uskalla ottaa tarpeeksi napakasti niskasta kiinni ja tällöin pentu ottaa kaiken leikkinä!

Lapset eivät voi olla koiran yläpuolella arvojärjestyksessä. Teidän aikuisten tulisi olla niin vahvoja johtajia koiralle että se jättää lasten kasvattamisen teille ja kunnioittaa teitä. Kieltäminen on oikea tapa päästä tuosta eroon, eli sanotte "EI" ja nipistätte niskasta, mieluiten jopa niin että pentu vinkaisee. Tällöin viesti on mennyt perille. Mieti että olisit itse koiranpennun emo, jos pentu hölmöilee niin emo napauttaa niin napakasti että pentu muistaa sen pitkään. Jos ei itse kerkiä paikalle, voi pentua vaikka heittää kintuille hihnalla tai avainnipulla tms jotta se pysäyttää sen toiminnan (puremisen)

Jos tuntuu, että homma ei etene niin kannattaa tulla kouluttajan luokse joka neuvoo miten asiat tehdään oikein ja kunnolla niin ettei ongelmia tule jatkossakaan

Ai kirsi kerkeski vastata