koirat näyttelee?

Jostakin joskus luin koirasta joka oli perheessä pomon pallilla, mutta omistajat eivät sitä tienneet koska koira oli eri tilanteissa nöyrän näköinen, häntä alhaalla ja korvat takana. Mutta koira omistikin vain loistavat näyttelytaidot..
Miten sen voi erottaa, näytteleekö koira vai ei?
Muistaakseni tuossa jutussa jonka luin niin koira näytteli ainakin silloin alistuvaa jne kun se vaikka komennettiin sohvalta alas. Alas käsky sanottiin mutta koira pysyi sohvalla korvat lintassa. onko nuo näyttelemisjutut aina sellaisia että koira jättää tottelematta ja sen sijaan näyttelee olevansa pieni ja viaton :D ? Vai millaisia koiranäyttelijöitä oikeen on? Ja miten sellaisen voi tunnistaa?

mie veikkaisin, että ton sortin näyttelijöissä on just toi, että koira on oppinu saamaan tahtonsa läpi (=olemaan pomo) sillä, että näyttää surkeelta, ni ei sit tarttekka totella... en siis mikään tietäjä ole... mutta meillä asuu yks saakelin oscarin arvonen... neitiä jos komentaa hänen mielestä liikaa (=korottaa esim ääntä, kosketusta kun toi ei tarvihe), alkaa se huutaa, ku henkee vietäs... noloja tilanteita ollu, ku se esim on lenkillä yrittäny mennä hajun perässä ja mie hiuka hihnasta nykässy, et tuuhan nyt, nii se vetää levyks maahan ja alkaa kiljua... ja tottahan toki joku puudelitäti osuu kohalle just siinä... toi on aina tota tehny ja sattuneista syistä sitä ei siitä poiska saa kitkettyä, joten kiljukoon, mie vaan olen oppinu olemaan noteeramatta, koska jos sitä rupee hyssytteleen tai jotain, se kiljunta vaan kovenee ja pitkittyy... samaten se saattaa kiljasta, jos meijän toinen koira juoksee sen ohi, neitin mielestä liian läheltä, tai jotain vastaavaa... eli mitään ei oikeesti tapahdu, mutta se ennakoi, tai ihan suorilta bluffaa...

koira "oppinu"kun olen surkee mamma lässyttää tai saa tahtonsa läpi,koiralaumaa ku kattoo keskenään ne AINA ajattelee sitä mitä ne just tekee,,,MUTTA on se vähän myös meidän kesken,,piruki korvat takana liehittelee mantaa tai minua ihan samalla tavalla(paitti ei mun persausta haistele hah)ja samalla häntä ylhäällä ja matso eleet eli on siinä myös sitä dominanssia mukana vaikka se muka meidän mielestä näyttelis nöyrää (mantan mielestä se ei näyttele ja ku sillä palaa pinna se antaa pirulle lättyyn)näin pitäis meidänki tehdä antaa aikansa nöyristellä ja ku palaa pinna niin ärähtää pois ihan ku koirat keskenään
ja eihän koira silleen osaa näytellä ku se alistuu se alistuu tai on oppinut että ku ihminen nostaa käden täytyy alistua(hakatut koirat)mää enemmän kallistun opittuun tapaan kuin näyttelyyn,,joo tajuskohan kukaan mitään koko tekstistä hah

Mulla koira menee maihin ku pantaa laitetaan kaulaan. En tiiä mistä johtuu, mut mä vaan sanon sen nimen ja kehun kun se tulee luo ja jos menee takasin maihin, sanon uudelleen ja se tulee pannasta laittamaan naamansa läpi.
Sitten murahan sille jos se rupee tekemään sitä, että koittaa nuolla kättä tai lopulta purra "nätisti" eli komentaa miten se panta laitetaan tai ei. Se ymmärtää heti, ei mene takas maihin vaan lopettaa vaan sen rimpuilun..
sillä on minun mielestä opittu tapa, että se on joskus hämmentynyt jostain ja päättänyt tekeytyä matalaksi, ja se on varmaan aitoa, eli jos koira on korvat ihan päätäpitkin, en usko? ainakaan että voin tulkita sen niin että pystysin olemaan koiralle esim aggressiivinen sillon. Koska vaikka se näyttelis, se ele on tavallaan aito, mutta pitää keksiä vaan jotain muuta. ja jos se tulee oikeen nöyränä lipomaan minua, annan lipoa kunnes saan tarpeeksi ja sievällä murahduksella se lähtee. Ja tämän opin meidän vanhemmalta nartulta, sekin vaan käänteli päätä kun tuo luimu lipoi, eikä suuttunu lähestymisestä mutta sitten kun sai tarpeeksi murahti sievästi, ja toine lähti. Onko tuo niin, että vaikka koira näyttelis, sen eleet on aina aitoja..eli mulla ei ole syytä esim suuttua koiralle joka on sen näköisenä, vaan ajatella vaan itsekkäästi että jos lipominen on jees niin on, mut sit ku ei ole, niin en anna kuitenkaan sen luimuilun vaikuttaa asiaan. Mut en kuitenkaan ylireagoi ja anna sille jotain kiitolähtöjä, vaan käytän sen minimi murahduksen ainoastaan, mikä tarvitaan.

Tuota sohvajuttua en tiiä, tai se kiinnostaisi,,.kun tuo minun koira kans jos se näkee että lähestyn sohvaa jossa se parhaillaan majailee, se menee ihan lyttyyn mut sit ku olen melkein kohdalla katon sitä vaan silleen että "krhm" niin se liukkaa siitä. Joskus se ei luikkaa, mutta sillonki auttaa jos näytän kädellä että varopas tuohon suuntaan, se lähtee sinne. Tai murahdan että varo vähän, se lähtee..joskus se vaan ryömii sit eri kohtaan sohvassa, ja minä meen sen tilalle . Ja sekin on jännä että koirat menee aina siihen kohtaan, missä on se minun paikka. Kunnes palaan takaisin. ..en ole tästä välittäny koska mulle ei ole tärkeää muuta kuin se että se ei vedä remmissä, eikä karkaa:D
Paitsi joskus se on tuhonnu kotia...sillon mietin vähän syntyjä syviä mutten tätä ajatellu sillonkaan.

Mutta "pahin" esimerkki opitusta tavasta minkä näin beagleni kanssa: Sille jostain syystä opetettiin että KUN on rauhassa, pääsee ulos. (eli ettei vingu ja sekoile kun pantaa laitetaan) Niin se kerran teki mulle sen että käänsi päätä vaan sivuun niikö robotti, ja istu niinkö luimussa, mutta heti ku sai tahtonsa läpi olikin taas terhakkana. Sit lakkasin kaiken liikkumisen, se laitto taas pään SAMAAN asentoon, joka ei ollu jotenki luonnollinen ! mutta jos siitä olisi ottanut valokuvan sillähetkellä, se olisi ollut kuva nöyrästä koirasta. Eli se oli liian hyvin oppinut missä asennossa tulee olla, että saa remmin laitetuksi kaulaan ja ihminen on tyytyväinen, ja lähtee ulos. Oppi leikkimään rauhoittunutta koiraa tai jotain. Mä olen tästä ihan varma kun näin sen robotti liikkeen..Silti vieläkin hieron silmiäni ku muistelen sitä näkyä..uskomaton. Mut ei se näytelly, se oli varmaan oppinut sen samalla tavalla kuin vaikkapa "istu" käskyn. Että tee näin, saat remmin.

joo, siis opittuahan toi varmasti kaikki on, tuskin koira ihan aikuisten oikeesti näytellä osaa, ainaka ihan niin, ku mitä me se ymmärretään... tota meijän kiljukaulaa en tajua, se kun ei sillä ole juur mitään aikaan saanu, mut ne voi olla taas niitä sen menneisyyden haamuja, en tiijä....

Tää nyt ei liity juuri mitenkään mihinkään, paitti tohon kirsin mainintaan hakatuista koirista.

Mun koirat lakoaa kaikki, jos kiukkusena nostan käden. En ainakaan tietääkseni ole niitä hakannut. Mä oon ihmetellyt, että mistä se vois johtua. Voiskohan syynä olla se, että purkin hettämisessä nostetaan käsi? Tai sitten se, että mä saatan muuten vaan aina hermostuessani elehtiä ja huitoa käsilläni. En ole asiaan itse kiinnittäynyt huomiota. Jos koirat on jotenkin yhdistäneet nämä kaksi asiaa, kiukun ja kädellä huitomisen, kun käsimerkithän niille jää muistiin sanoja helpommin ihan koulutuksessakin. On vaan ikävä just julkisila paikoilla, kun joskus on käynyt niin, että oon ollut vähän hermostunut kun sata remmiä on sekasin ja sit nostanut käden ihan muusta syystä, niin koirat vetää matalaksi. Kerran näin kävi kaupan edessä ja mä oiein tunsin niitten ihmisten katseet selässäni, hah.

Ja toi aloittajan kertomuksessa seikkaileva koira on vissiin meidän paawo??? Mä ajattelisin on asian niin, että kun koira tietää uhmaavansa komentoa ja tietää, että kohta tulee huutia, mutta uhmaa käskyä silti, niin se vetää itsensä valmiiksi länään. Paawo tekee yhä näin. Kutsun sen vaikka sisälle, niin se vetää hännä alas ja korvat länään ja lähtee toiseen suuntaan. Sit murahdan, niin sit se vetää ittensä vieä enempi kasaan ja hiippailee sisälle Heti kun se on päässyt ovesta mun ohi sisälle "turvallisen matkaa", niin kappas kun saparo on tiukassa sykkyrässä ja korvat ojossa.

Meidän koira tekee samalla tavalla kun everlastingin.
Nolottaa välillä, elukka on korvat luimussa piestyn näkösenä ku kättä heilauttaa. Ulkona. Sisällä ei..sisällä ei oo purkkiakaan käytetty. Ite oon yhistäny ton purkkiin...ja sillon tällön se luimii ku tulee koira vastaan, vähän niinku valmiiks, et kohta toi akka kieltää ja viskoo purkilla. No ei sit niillä kerroilla purkkia tarvitakka, vastaantulevat päivittelee vaan et voi kuinka toinen pelkää (ne luuleen ton pelkäävän toisia koiria)...Tietäsivätpä ton pelkäämiset

Tohon edeliseen liittyen, juttelin tänään yhen pevi-kouluttajalla kans käyneen ihmisen kanssa. Oltii koirinemme yhessä lenkillä ja harjoteltiin ohituksia, tuli sit puhetta tosta näyttelemisestä...se kysy, et oonko miettiny että näytteleekö mun koira ohituksissa, kun köpöttää sen näkösenä et en joo mitään aiokkaan tehdä, ja saattaa sit tehä kuitenkin...kun saattaa korvat nostaa sekunnin sadasosassa, vaikka on just kielletty. Se tota luimuilua kai tarkotti, niin ymmärsin. Että luimistelee, mut on koko ajan valmiina sikailuun?! En ite osaa sanoo, mun mielestä se ei ihan niinkään ole. Tää siis pitäs varmaan nähdä omin silmin ennen kun mitään mieltä voi kukaan olla, mut jäin ite miettii tota...että pelkkää teatteriako toi vetää perkele??

Onks kellään tähän aatoksia? Voiko koira siis näytellä ohituksissa, eikä oikeesti kuitenkaan "kävele nätisti"? :talvi2:

Kannattaskohan taas vaan lakata miettimästä liikaa...toi kyllä saattaa hyökkiä toisia kohti, vaik kohalle asti kipittää nätisti. Senpä takii tätä aloin pohtiakki. Tai sitte se vetää toisesta ohi piestyn näkösenä pitkin lumipenkkaa...

Vai voisko se olla sitä et se on kuitenkin valmiina hyökkään jos on tarvis? Menee kuitenki ohi kyttäämättä mut seurailee ohitettavaa koiraa tyyliin "meen vaan ohi, mut jos sä teet jotain niin täältä kyllä pesee" :D

Nii..mä luulen, et isoin juttu on se et me ei taideta ihan täysillä kumpikaan luottaa...

kokeilin äsken lenkillä sillee et en sano mitään, kävelen vaan supercoolina. Meni ihan jees, ainoo vaan et ei yhtäkä koiraa ihan suoraan vastaan tullu. Tai ei ihan läheltä, tien toisel puolella menivät. Ne ei olekka ollu mikään ongelma, lähinnä ne mitkä tulee läheltä vastaan. Voi kun sais jostain häädettäväks parit irtokoirat, vois tehä aika hyvää olla kovis ton edessä Ja suojella pikkusta...

meijän sakemanni oli loppuun asti semmonen, et vaikka se omaan silmään näytti olevan cool, ni jos se vastaantulija tai joku muu ärsyke meni jonkun rajan yli, se alko rähjään... se ny oli tietty kipu koira, mut kyl mie näkisin, että vaikka omistajan silmin koira menee lunkisti, voi se silti olla vähän niinku varuillaan ja jos se vastaantulija tekee jonku pienenki eleen, koira rähähtää... eli siis ei se ehkä varsinaisesti näyttele, vaan on aina ehkä vähän varpasilteen ja sit se ei tartte, ku sen minimaalisen ärsykkeen... mut joo, en mie siis tiijä, kuhan tupsahti tämmönen aatos mieleeni

Ei mikään tyhmä aatos...samantapasta oon myös miettiny. Se vois olla yhteyksissä luottamukseen, omassa päässäni yhdistän sen siihen, että koira ei luota muhun kuitenkaan tarpeeks, vaan kokee että sen on sit tarpeen tullen toimittava. Tai jotain...

Jos mä ilkeisin häädellä flexeissä olevat koirat kauemmas, seki vois olla eduksi. Näkis toi oma että mä hoidan kyllä homman. Tarttee yrittää pyytää kavereita apuun, parilla kaverilla on koirat, joita toi oma ei tunne. Ehkä mä saisin häädellä niitä, kun ei täällä irtokoiria oo näkyny...

Meillä yks koira näyttelee niin traagista niin traagista Kun se komennetaan alas sohvalta, niin se pistää korvat luimuun, menee matalaksi ja kuikuilee, ja jää paikoilleen. Pitää kyl myöntää, että aluksi olin sillai että hitsi, antaa olla. Ja sithän se alkoki tekee kaikkee muutakin. Se pakeni paikalta hyvin vähin äänin, jos muita käskettiin "paikka". Tää yks vaan lähti johonkin kun ei se halua tollasta totella Sit se alkoi siihen, että se tuli syliin tai hakemaan huomiota, ja sit se näytti niiiin surkeelta. Saihan se tietty sit kaiken läpi... ja kun koira on vielä pehmee+huonohermonen, niin helvata... Kesti hetki, että tajusi sen oikeesti vaan näyttelevän. Sit se oli niiiin macho, kun eka se näytteli muka arkaa ja sit kun kukaan ei sitä uskonut, niin se alko oikee kunnon macho esitys päälle. Se pompotti muakin ihan 6-0 !!

Sit on tää yks vanhempi, joka luoksetulossa tulee korvat alhaalla, muka nöyränä. Mut sit häntä on taivasta kohti, että siinä on pikkasen sitä egoilua... Jos luoksetulot on muutaman kerran tällasia, niin se egoilee kaikissa muissakin tilanteissa. Ottaa vaan päähän, että luoksetulossa tohon en halua puuttua vaan kehun kun tulee. Napautan sen maanpinnalle sitten jossain muussa tilanteessa. Luoksetulo on tän koiran kans hyvä mittari, että missä mennään.

Kysyn nyt tässä, en tiiä onko näyttelemistä vai mitä lienee...mutta kiinnostas taas tietää mitä mahtaa koiran päässä liikkua?? Nyt ohitellaan toiset koirat usein sillee, et toi meinaa vähä jättäytyy, jos se ei mennään-sanalla reipasta vauhtia ni mä "paimennan" sen eteenpäin, mun eteen kävelemään, ja sit se heiluttelee häntää mulle häntä alhaalla ja korvat pystyssä? Saattaa vilkuilla toista koiraa, kiellosta lopettaa ja kattoo sit taas mua häntä heiluen korvat taas pystyssä. Mitä vois tarkottaa noi korvat ja mun pällistely? plus hännän heiluminen...

Onko koirasi paimensukuinen? Voin nyt olla ihan väärässä mutta paimenkoiralla tuo asento ja käytös voisi viitata paimennusviettiin mutta samalla koirasi yrittää olla sinulle kuuliainen.

Sori Jenni nyt hokasin ja kuvastakin olisi voinut päätellä että paimenhan tuo on! Suhtautuuko se eri tavalla eri koiriin? Tarkoitan pieniin/suuriin?

Hyvä havainto...kas ku ei oo itellä tullu mieleen??!! Eipä oo eroa suhtautumisessa, ainakaan toisen koiran koon perusteella. Tai ei kyllä minkään muunkaan...tuntuu olevan tolla apinalla enemmän kiinni jostain muusta millä tyylillä mennään kun niistä ohitettavista. Toi on järjettömän tarkka meikäläisestä, älyttömän herkkä mun mielialoille. Siis minä saatan hyvinkin olla kaiken alku ja juuri. Taas tässäki