Muutto takana ja koira sikailee!

Argh! Tässä kävi just niin ku ajattelinkin, että muutetaan ja toi seropi alkaa ihan kusipääksi. Tässä nyt viime päiviltä sen touhuja.

Kun porukkaa lappaa ovesta sisään ei kuuntele kieltoja ja kolinatkaan auta.
Pöhisee ja haukahtelee ihan olemattomille asioille, olin esi. keittiössä ja käskin koirat pois niin menivät kyllä mutta seropi aloitti olohuoneessa pöhinän ja haukahtelikin pari kertaa. Tällaista on vähän väliä jos en vaan istu paikallani tai komennan koiran pois.
Lapselle murahtanut pari kertaa kun kontannut "liian läheltä" ohi, väistää kyllä mutta murahduksen kanssa, ei aina mutta välillä.
Kyttää ja seurailee koko ajan, oon murahtanu välillä pois ja välillä ollu huomioimatta koko koiraa.

Mitä tälle tekee nyt? Normaalia tiukempaa perushuomioimattomuutta ja pässeilystä tupenrapinat?

Ainiin, yksin en ole vielä uskaltanut näitä jättää koska toi seropi aivan varmasti pistää paikat paskaksi ja ulvoo/haukkuu.

Onko se ollu ok tähän asti ennen tätä muutto rumbaa??mietin vain että vaistooko koira nyt sen sählinkin ym.teidän perheessä,,,eli koira stressaa ja sikailee sen vuoksi

Ei oo koskaan ollu koira hanskassa, aina se sikaillu jossei päivittäin niin ainakin joka toinen päivä. Tässä kypsyttelen ajatusta että olisiko vihdoin aika luopua tuosta koirasta... Rakastan sitä tosi paljon mutta onko koiran omistaminen enää kunnollista jos koira ja sen omistaja stressaa toisistaan koko ajan? Ja mulla hajoo pää ton koiran kanssa kun se ei usko! Ei vaikka mä pistäsin sille sähköä peräreikään.. (sori huono vertaus mut mieli tekis välillä) Ja ei ole enää varaa tapella tuon kanssa yksinoloista puolta vuotta kun ollaan vuokra-asunnossa, häätö tulee aivan varmasti... En vaan jaksa, en...

Sori tuli aikamoinen avautuminen tuosta...

Tuokin on totta jos ei jaksa niin sit on fiksuinta luovuttaa,,eikä koira korjaannu silläkään välttämättä että joka asiasta pidetään jääkaudet ym.ei sekään ole elämää

mietin tässä että kirjotanko vai en...jos elämä on jatkuvaa stressiä koiran kanssa niin parempi todeta vaan että tämä koira ei ole tarkoitettu minulle. Meillä oli vastaavanlainen tilanne kenain kanssa jo pitkään...jääkauden jälkeen se jatkoi ulvomista aina enemmän tai vähemmän, eikä hiljentyny millään vaikka ois kuinka natsikuri päällä. Joskus se myös tuhosi asuntoa kuten silloin jos tuli joku muutos, kun tuli uusi sänky ja koira meni sekaisin niin pisti KOKO asuntoa paskaks tauluista lähtien monta viikkoa muistaakseni jopa kuukautta putkeen, silloin jo mietin että ei herrisä en jaksa....ei voiedes uutta sänkyä ostaa

no nyt sit muutettiin ja koiran käytöksestä tuli minulle epäloogista, se kulki sisällä häntä alhaalla, mielisteli minua, kysyi lähes lupaa että saako tulla samaan huoneeseen kanssani, ohitukset meni ulkona ok jopa vapaana, ei vetänyt hihnassa...mutta sekoilu jatkui kun jäi yksin. Siinä vaiheessa päätin että nyt tuli mulle seinä vastaan ku en vaan ymmärrä, koira näyttää nöyrää, menee edestä pois pää alhaalla ja korvat luimussa, mutta saman tien ku ovi menee kiinni ni se pomppi paikkoihin joita en edes sen uskonu saavuttavan ja oli lähes "paniikissa". Joskus se on koiralle ja omistajalle parempi ratkaisu että luovutaan, meillä oli vielä se että mun toinen koira kärsi siitä...se oli sängyn alla piilossa monesti ku tulin kotiin..

Juu tuo on totta että mä en koko ajan jaksais pitää joka asiasta jääkautta ja kiristää ja kiristää, kun tuo tarvitsis todella tiukan auktoriteetin ja musta ei siihen taida olla... Ehkä se on pakko myöntää tän kohta 6v vääntämisen jälkeen. Tuo on ihana koira, oppii helposti, on kuuliainen jos jaksaa olla tiukkana sille.

Kitiskan luona kun käytiin Kitiska sanoi että tuosta ei oikein tiedä onko lintu vai kala. Ja olen huomannut että tuo on aivan eri koira ilman narttua...

Voiko täällä jossain pistää ilmoitusta että annan tuon hyvää kotiin?

voit laittaa tonne yleiseen höpötyslinkkiin