Koiran eroahdistus

Ihmiset paljon kyselee tästä aiheesta,joten voitte laittaa tänne omia onnnistuneita tai epäonnistuneita korjaustarinoita eroahdistuksen suhteen.

Yleensähän eroah.johtuu omistajan käytöksestä.Eli koira luulee että se naapurin rekku syö omistajan,koska hän ei ole omistajaa ulkona suojelemassa,sen vuoksi koira huutaa,haukkuu tai tuhoaa asuntoa.
Se että onko se oikeaa vai väärää eroah.erottaa esim.että voi lainata omalle koiralle kaveriksi toisen koiran,jos eroah.loppuu niin koiralla on oikea eroah.sitten kannattaa kokeilla näitä erilaisia eroah.lääkkeitä,kuten serene UM,DAP,kukkatipat ym.
Myös koiran menneisyys ja luonne vaikuttavat mahdolliseen eroahdistukseen.(esim.kodinvaihtajat voivat uudessa kodissa olla ahdistuneita)tähänkin yleensä hoitona on omistajan looginen käytös ja tarvittaess tipat.

Usein kysytään että miten koiraa opetetaan olemaan yksin.Lyhyesti tähän kerron en ole IKINÄ OPETTANUT koiraani/koiriani olemaan yksin,en edes silloin kun en tienny mistään mitään ja mulla oli vain 1 koira kerralla...koira vaan jäi kotia ja mä lähdin kouluun tai töihin,,,siinä se koira vain tuli elämässä mukana ja oppi olemaan yksin kotona ihan luonnostaan ilman mitään minuutin oven takana seisoskelua:)eikä mulla olis sellaiseen koskaan ollu aikaa eikä motivaatioo:)

juu ja NIIN monesti kuulee näitä juttuja että koiraa on 8viikkosesta asti opetettu yksinoloon minuutti kerrallaan eikä vielä 1-vuotiaanakaan osaa olla yksin......

meillähän elmo vajaan vuoden ikäsenä haukku melkein yhtä soittoa KOKO PÄIVÄN kun oltiin pois ja niinä minuutteina kun ei haukkunu niin tuhosi, repi muovilattiamattoa irti ja söi puisen portin ja sängyn ja nojatuolin ja kaukosäätimiä.... luin sitte eroahdistuksesta, kokeilin dappia, ei mitään tehoa. sit mentii eläinlääkäriin joka oli VARMA että tässä on nyt kyseessä ihan oikea eroahdistus ja antoi meille clomicalm- lääkettä jota syötettiin elmolle yli puoli vuotta!!!! sitte löydettii kitiska ja alotettiin jääkausi, tuhoaminen ja haukkuminen loppu jääkauden vikalla viikolla TÄYSIN!


eli tässä taas todiste siitä kun niin moni kritisoi että koiran yksinolo-ongelmat ei mitenkään liity johtajuuteen tms. vaan siihen ettei koiraa ole opetettu olemaan yksin.... mekin elmon ollessa pentu opetettiin yksinoloa kaimion kirjan mukaan vaihe vaiheelta...

Kodan kanssa teimme juurikin noin että heti tokana päivänä kun se meillä oli niin se vaan jätettiin kotiin ja sillä sipuli eikä sillä mitään eroahdistuksia ikinä ole ollut.

NO sitten tuli Kenai. Sain sen 5kk iässä ja "eroahdistus" alkoi heti ekasta päivästä ja se oli ihan kamalaa. KAIKKI lähti mihin se kiinni pääsi, huonekalut, betoniseinään tuli reikä, listat irti, ovea raavittiin, roskat leviteltiin, kaikki pikku tavarat rikki (cd:t, astiat alas, verhot revitty, puhelimia, kaukosäätimiä, vaatteita, kaikki kaapit avattu, kaappien kahvat revitty, vesivahinko jonka kulut monta tuhatta euroa....)

ja se huuto..ihan sanoinkuvamaton mekkala kuulu ulos asti ja se alko heti. Tehtiin just noin että yksinolon opettelu lähti sekunnista, sit pidennettiin 2 sekuntiin, minuuttiin jne...ja mikä kauheinta, koiralle annettin NAMIA palkaksi kun se oli hiljaa kun tultiin ovesta. Nuo harjoitukset ei auttaneet yhtään, päinvastoin koiran kierrokset nousi ja se ei osannut ollenkaan rauhottua. Clomicalmia, dappia kaikkia kokeiltiin noita vempaimia ja mikään ei auttanu...koira vaan huuti kun sikaa tapettais ja tuhosi kaiken mihin pääsi käsiks. Ja vielä yksi virhe mikä tuli tehtyä niin yritettiin rajata sen tilaa joka sai koiran ahdistumaan VIELÄ ENEMMÄN. Kenailla piti olla kuonokoppa kun se jäi yksin tai koko kämppä oli purtu ja vaikka sillä oli koppa päässä niin se tuhos kynsillään ja huuti kopan kanssa. Pomppi pöydillä ja kaappien hyllyille... :bounce: Tätä kesti yli kaksi vuotta,

siis voitteko kuvitella. En voinut kävellä edes viemään roskiksia tai saatika siwaan tai prismaan. Jos mentiin avon kanssa kaupoille niin koirien oli pakko tulla mukaan todella ahtaaseen vanhaan wolkkariin oli kuuma tai kylmä, ja kun tultiin kaupasta niin hyvällä tuurilla pihassa oli vielä koira joten ei voitu edes poistua autosta ennen kun koira oli mennyt ja silloinkin ruokatavarat lenteli kun se pääsi autosta ulos

NO sitten tuli kirsi ja aloitimme hänen ohjeilla korjaamaan koiraa. Kuonokoppaa en tarvinnut enää jääkauden 2 päivän jälkeen, koira lopetti panikoimisen, huutamisen ja tuhoamisen. Nykyään koirat osaa olla yksin ja mulla on ELÄMÄ. Aivan turhaa työtä tein niin pitkään, olisi heti pitänyt mennä kirsille. Enkä mä mitenkään jääkauden aikana opettanut sitä yksinoloa, se osasi sen itsestään kun näytin sille että pärjään ite noita koiria vastaan tuolla pihalla.

EDIT ai niin joo ja kerran se karkas mun perään ulko-ovesta kun se oli lukitsematta, kattelin vaan että kenenkäs koirat ne tuolla juoksee kun olin autolla lähössä ajamaan. Ny se pysyy sisällä jos en pyydä mukaan vaikka jättäisin oven auki ja kävisin hakemassa postin

Meillähän nadya oli ihan kauhee ja tuhos kaiken. Söi kaukot ja ohjaimet ja tuhos pojan huoneen kerran, levitteli roskat ja kengät söi ja kaiken mahdollisen! Loppu ku seinään kirsin käsittelyn jälkeen... :lol:

Mulla oli aikoinaan bassetti uros, joka tuli meille kerrostaloon vuoden ikäisenä ja oli siihen asti elänyt koirien kanssa omakotitalossa. Töitä oli pakko tehdä ja koira huusi päivät. Kokeiltiin sitruunapantaa, mutta huusi senkin tyhjäksi. Tuhoja se ei tehnyt, mutta parvekkeen ovessa oli mahottomat kynnen jäljet.
Pakko siitä oli luopua. Siihen aikaan ei Kirsiä vielä ollut ja Peetsan opitkin oli vähän niinkuin punainen vaate (tästä on aikaa parikymmentä vuotta)eikä ollut nettiä mistä tietoja hakea. Ja siihen aikaan ei näitä koulutusaloja niin kauhiasti ollut.
Löysin sitten perheen omakotitalosta ja koira eli onnellisena elämänsä loppuun asti. Makasi päivät sohvalla ja tuijotteli ulos ikkunasta. Eroahdistus loppui siihen. Elikkä väitän että koira ei yksinkertaisesti sopeutunut kerrostaloon koska ei nähnyt ulos sieltä.

Meidän koira ei oo mitään ikinä tuhonnu, haukkunu kylläki. Ja sitä tekee edelleen, vaikka jääkausi on pidetty! :evil: En tiedä haukkuuko se sillon jos ollaan jossai pois, mut ainaki jos ollaan oven takana tai menossa kotiin, niin kuuluu haukuntaa. Ja jos se odottaa autossa jne :evil: Eiku ei se autossa muuten haukukkaan enää! Pitäiskö siihen erikseen puuttua, vai kuvitteleeko se edelleen et mä en pärjää ilman sitä?

Onneks kohta on se ruuhipirtti....

Tosi hienoa lukea noita kertomuksia. Meillä "eroahdistus" liittyi ensisijaisesti kipuiluun eli kun oli hyvä kausi niin yksinolo sujui ja jos huono kausi niin yksinolo ei sujunut.. Toisen koiran läsnäolo meillä rauhoitti tilannetta jonkin verran eli huuto-itku ei alkanut vaikka koira olikin rauhaton. Kipulääkkeet auttoivat myös jos ne onnistui ajoittamaan oikeaan aikaan ja tunnistamaan etukäteen kipeyden. Tietty nyt jälkiviisaana olisi voinut miettiä sitä, että annetaan kipulääkettä kokoajaan, mutta silloin tuntui että siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Meillä tuo saku kiljui pentuna, sen kanssa tehtiin sitä että mentiin ovesta vaan kylmäkiskoisesti huomioimatta ja tultii takas huomioimatta..sitä ku toisti muutamaan otteeseen kiljuminen loppui pysyvästi.

meilläkin oli tota että koira oli heti ovella ennen ku tiesin ees ite lähteväni siitä ulos ja sitä sai tyrkkiä kun se pomppi paniikissa mua ja ovea päin, sit ostettiin sille häkki (joka nykyään toimii vaan sen nukkuma ja luittenpiilotus paikkana) ja sieltä metallihäkistäkin se karkasi, sitä en tiedä tänä päivänäkään että miten mutta se häkki oli säpissä. Kun tulin niin se oli ihan vääntynyt ja koira oli tullu siitä läpi....

meillä timi tuhos ihan kaiken. siis ihan kaiken ja sitä jatkui vieläkin vaikka kirsilläkin käytiin. kaikki muu saatiin loppumaan paitti se tuhoominen. sithän kuitenkin pevi auttoi kun käytiin emmillä joka osas kattoo koiria siitä "uudesta näkökulmasta" ja tajuttiin että timi hakee TITOSTA tukea ja varmuutta, jotenka tito pitää nostaa timin yläpuolelle. Näin tehtiin, ja tuhoaminen saatiin loppumaan täysin.
Nyt tosin alkaa vaikuttaa siltä että timi yrittää ottaa titoa kiinni mut sinnikkäästi nyt yritän pitää sen titon timin yläpuolella... mut nyt en ees tiedä kumpi noista helvetti on se pomo.

,,, vai onko se kenties tää kolmas paskapää? eli uffe, joka vetää titoa ihan kuusnolla välillä (tito nyt vasta alkanut laittaa takasin). uffe on meillä nyt just se joka vetää tapetit paskaks. kaikki muut se jättää rauhaan mut se yrittää joka ikisestä paikasta vetää tapettia... niistä seinistä, jotka ympäröi OVEA. eli mitä nyt lie sitten... aika näyttää.

maksi mun ensimmäinen ja viimeinen "eroahdistuskoira" näin olen päättänyt ja rino ei ole ikinä tehnyt tuhoa eikä huutanut.. muuten kyllä elvistelee :lol:

maksi oli 4kk kun tuli ja siitä n.1v. asti se huusi ja tuhosi.. ulvoi aarioita naapureiden iloksi ja tyhjensi jääkaappia ja muitakin kaappeja, pisti sähkölaitteita kappaleiksi ja piiloteli veitsi ja muita keittiö välineitä pesäänsä.. mahtavin saavutus on ehkä jääkaapin kaataminen :lol:

kaikki loppui kun peetsa korjasi meidät

tuli kuitenkin takapakki noin 6kk korjauksen jälkeen, maksi oli taas aloittanut ulvomisen ja tuhoamisen..
-> ei kestänyt enää olla ulkooven lähellä kun oli yksin, ahdisti ajats että jku sieltä tulee ja äiti on pois ei saa suojella eikä vahtia eikä ainakaan olla eteisessä jos joku ovesta tulee..
eteisen ovi kiinni ja ongelma oli tiessään.

seuraavan kerran räjähti 2kk päästä kun naapuruston nartuilla alkoi juoksu


nyt ei ole räjähtänyt yli vuoteen :cheers: