Mistä löysit minut

En ihan tarkkaan muista, varmaan Koiraneuvolan sivujen kautta.
Ensin käytiin 2008 alkuvuodesta Peetsalla siellä "maalla", testissä, ja kun Peetsa oli niin hankalan matkan päässä, niin sovin jo hänen kanssa, että meen Kirsille jatkamaan.

Haluu siirtää Tampereen Helsinkiin tai päinvastoin, ootte niin kaukana.

Lottapotan omistaja ehdotti että laitan ainakin spostia Kitille ja siitähän se purkki sitten lähti :)

Tuli tuosta mainonnasta mieleen..

Mites piilo/pr-mainonta..? Esim. käydä siivoamassa joku tienpätkä omakotitalo-alueelta ja jakaa sitten postilaatikoihin/tolppiin viesti, että alueen siivosi koirakoulu kiti ja laittaa mukaan kakat-kiitos-tänne lappuja roskiksiin kiinitettäväksi ja alanurkkaan koirakoulu kiti..?

ha hyvä idis,,mut ei oo aikaa,,ja haukut kuitenkin niskaan saisi,,ihmiset ne osaa kääntää kaikki hyvätkin jutut väärinpäin hyvällä tuurilla saan ne paskat vielä omasta luukusta sisään hah

Mä luin muistaakseni jonkun lehtijutun, oisko ollut Vantaan Sanomissa tai jossain vastaavassa Koirakoulu Kitistä? Siinä pisti silmään se, että metodi on Vilanderin.

Olin vähän aikaisemmin lukenut lehtijutun Pertin kirjasta ja itseasiassa jo aikaisemmin tavannut lenkillä yhden ihmisen, joka vinkkasi Pertistä ja sen opetustyylistä (ai miten niin mulla oli hihnassa kiskova briardi??). Mut vasta kun Santtu tuli meille, mulla välähti, että taidan tarvita apua koirakasvatuksessa... Ja just niihin aikoihin oli se lehtijuttu.

En kyllä ihan tiennyt mihin olin menossa, kun aikaa Kirsiltä varasin. Tulipas nyt ihan sellainen olo, että luojan kiitos olen Kirsin luokse sattunut päätymään

Mulle koirakoulu Kitiä suositteli Sopulitien eläinlääkäriaseman lekuri.

no itehän en ole kirsillä koskaan henk.koht. käynny, kävin edesmennen sakun kanssa pertillä, kun sinne on lyhempi matka... ensin hengailin tuolla koiraneuvolan sivuilla, mutta siellä kestää aikas kauan tuo vastausten saanti (ja ny sinne on ilmestyny kauhee kasa jotain shaissee...), niin siirryimpä sitten tänne... nyt oon hiukka aatostellu, jos se lansu meille tulee, että sen mielellään kävisin kirsillä testauttamass, niin tietääpä sitten, jos jotain ongelman poikasta tulee, että voiko esim purkkeja ottaa käyttöön... ja pertin löysin kanssa guuglella vähän vahingossa, kun ei meillä sillon (vielä) ollu mitään onkelmia, penska ku oli vasta muutaman kuukauden

Ystäväni suositteli jo aiemmin kun oli vähän paljon koirien kanssa harmeja - vaikkakin vähän tämän hetkiseen verrattuna...
Ja nyt sitten tuli tilanne, että pakko tehrä jottain, kun ei tuo toinen koulu jossa muutaman kerran ehdimme käydä, auttanut suuntaan eikä toiseen...

Mäkin googletin "ongelmakoirakouluttaja" ja löysin Pertin foorumin ja sitä kautta Kitin

Ja oon NIIN onnellinen: meidän homma pelittää nyt koiran kanssa paljon paremmin jääkauden&häädön jälkeen (mä ite varmaan joskus tarttisin kertausharkkoja)

ja erityisesti: Kitin kautta löysin Anun Tokon, jonka ansiosta VIHDOINKIN sain rohkeutta kisaamaan...
1-tuloksin!!!

Ou jee!

Kuulinki anulta että teille menee loistavasti tokossa ONNEE!!!!

meille suositteli poikaystävän sukulaiset perttiä, jolla oli käynyt niitten koiran kanssa. no, pirautin pertille ja se sano että soita mielummin jollekkin joka on helsinkiä lähempänä, esim. kirsille niin minäpä pirautin :)

tuli mieleen, että jos jaksat vaikka tehdä jonkinlaisia sellasia lappuja, niin voisin mä ainakin niitä laitella tonne koirapuistojen ilmotustauluihin? :snow:
en tiiä että siellä saattaisi käydä ihmisii ketkä tarviisi apua :)
ja ite oon kyllä kertonu kaikille eteenpäin että jos on vähänkin ongelmia, niin kannattaa pirauttaa ehdottomasti kirsille !

mää annan sulle käyntikortteja jos haluat,koska joskus laitoin koirapuistojen seinille niin nämä nössö kouluttajat repivät muiden ilmoitukset aina pois,kummasti oli vain oli aina niin siiteinä rakkaiden haukkujen ilmoitukset ja mun ja muiden ilmoitukset revitty alas:( silloin jo ajattelin että ompa lapsellista meininkiä sen firman puolelta :talvi2:

aijjaa kummaa.. ainaki noissa missä mä käyn niin ei oo kyllä näkyny muitten, ei siellä oo ku eläinlääkäreitten ilmotuksia ja koirankakkakeräyskehotuksia ! hah. ja ne samat mainoslappuset on ollu siellä nii kaua ku mä muistan.
mut jos haluut antaa, nii voin mä niit käydä ripustelemassa :joulu1:

Espanjan koirien foorumilla useampikin kertoi käyneensä Kitillä. Eli puskaradion kautta. Ja tyytyväisenä asiakkaana oon kans mainostanut kaikille koiratutuille puistossa ym.

Useita vuosia sitten käytiin Pertillä. Tämän jälkeen vierailin tiuhaan tahtiin Pertin foorumilla jossa vaihdettiinkin muutama viesti puolin ja toisin kanssasi. Sitten vierähti pari vuotta ja tuo pikkupentu saapui taloon jonka jälkeen Pertin foorumin tiedoista tietosi kaappasin ja tässä sitä ollaan

Luin Koirankorjauskirjan joskus kauan sitten ihan huvikseni, ja sitten vaan kun meni hermot edellisiin koulutusmenetelmiin otin tietokoneen ja laitoin ongelmakoirankouluttaja hakusanaksi. Sieltä löyty Kiti, joka pohjautu kirjaan ja jopa sopi mun ajatuksenjuoksuunkin. Sitten soitin ja valitin koirani käytöstä ja menin käymään :)

Netistä surffailin. Perttiin olinkin jo "tutustunut" vuosia sitten.

Muutamia vuosia sitten kaverini sanoi: "täyttä asiaa puhuvat Isä Mitro ja koirakorjaaja Peetsa". Vaikken ollut koiraihminen, aloin lukemaan Koiran korjauskirjaa ja huomasin itsekin käyttäväni samantyyppisiä "tekniikoita" muiden elukoiden kanssa. Tosiaan koiraa en omistanut, mutta aloin roikkumaan foorumilla ja bongasin Kirsin tekstiä sieltä. Huomasin, että tuo tyyppihän kirjottaa ihan järkeviä

Sitten otin ekaksi koiraksi terrierin . Ja eihän siinä mennyt kuin 7 kk ja olin Kirsin luona marisemassa..

Eli kaverin ja foorumi kautta.

Kirsi löytyi "sattumalta"

Siinä vaiheessa, kun tajusi, että nyt on pahat ongelmat ja ei oo enää kivaa (Hulin kimppuun oli käynyt neljä eri irtokoiraa, joista yksi kerta vei eläinlääkärille ja rikosilmoituksen tekoon), aloin etsiä lähiseudulta apuja.

Ekana otin yhteyttä pentukoirakoulun vetäjän, mutta hän oli siirtynyt muihin hommiin ja kehotti vaan viemään koiraa joka paikkaan, että se tottuu. Ihan raivohulluun rähjäämiseen auttoikin se, että kierrettiin mätsäreitä ja pakotettiin koira sietämään, että muita on ja ne kävelee ohi.

Seuraava vaihe oli pyytää veljen vaimon ystävää avuksi, hän on koulutukseltaan koiraterapeutti. Sähköpostitse ja puhelimitse alettiin työstää asiaa ja mua älkoikin ärsyttää, kun hän suhtautui "Voi KAUHEETA!" ja "Ei-tossa-ole-enää mitään-tehtävissä" -asenteella, kun puolivuotias koira on joutunut niin monen hyökkäyksen uhriksi. Hän käski hankkia kuonopannan, mutta koira oli entistä raivoisampi sen kanssa
Sovittiin kuitenkin, että hän tekee jonkinlaisen maksullisen kartoituksen, ei luvannut auttaa sen kummemmin. Tämän käynnin hän perui pariin kertaan lasten sairastumisten takia, joten lopulta ilmoitin, että oikeastaan en tarvi mitään kartoitusta.

Siinä vaiheessa oli luettu Fennelit, Millanit, Vilanderit ja koiraneuvola oli löytynyt. Sieltä etsin lähintä kouluttajaa ja otin s-postitse yhteyttä Oljenkorteen.

Aika kului, koira oli raskas, kukaan ei ota yhteyttä > ei kun eteen päin! Seuraavaksi lähin oli Koirakoulu KITI. Sinne meili. Sain saman tien vastauksen ja ajan! Enkä voivottelua, että onpas nyt koira jo NIIN pilalla, vaan että kaikki on korjattavissa Ensimmäisestä ajatuksesta etsiä apua kului lopulta reilu puoli vuotta siihen, että sitä lopulta saimme. Eka aika valitettavasti siirtyi, ja siinä välissä Oljenkorsikin vastasi. Oli ollut jotain s-postihäikkää, ja useat viestit olivat kadonneet bittiavaruuteen kuukausiksi!

Eli siis KITIlle menossa on aimo annos johdatusta mukana