mistä tunnistaa kipukoiran?

meillä tuli nyt rinon kanssa agi ura päätökseen.. ei tahdo kääpiö enää hypätä hyppyjä

rinolahan on siis c/d lonkat ja rintarangan alueelta välilevyjä rappetunut.. harrasteltu ollaan normisti ja agissa ollut ihanmatalat hypyt, lämmittelystä a jäähdyttelystä pidetty huolta

rino ei näytä kipua mitenkään arjessa. mistä mä tiedän onko se kipeä? mistä mä tiedän johtuuko sen äijäily välillä siitä että sitä sattuu?

mä en tiedä mitä mun pitäsi tehdä

mä jättäisin nyt harrastukset sen verran vähemmälle että seuraat vaan että miten normi elämässä menee, kävely tyyliä, juoksu tyyliä.etkös sä käyttänytkin niitä hieronnassa? ja sulla tais olla botti? yks mitä voi kokeilla on kipulääke kuuri, sillä saattaa huomata että miten/mistä on kipeä. Mulla ei kyllä vaikuttanut koiraan vaikka oli millainen lääke kuuri, mutta se riippuu koirasta. Akupuktio ym.kaikki hoitavat ja ennalta ehkäsevät ottaisin nyt käyttöön ja katsoisin että mikä auttaa ja muuttuuko koira?

sepä se onkin kun ei siitä huomaa mitään normi arjessa.. se paanattaa täysiä ja hyppii minkä ehtii..
juoksee useemman kilsan lenkkejä päivittäin väsymättä.. ui lähes päivittäin

aina ihan pienestä asti se on ollut kauhee rutkuttamaan eli piippaa ja mölisee ihan huvikseen
ollessaan "levossa" .. siitäkin ole miettinyt että onko se sitä että kun hirveesti juoksemisesta hyvän olon tunne katoo alkaa valitus..

antaa koskea ja painella joka paikan... ja hierojalla ei ole ikinä löytynyt edes pientä jumia

kipulääkkeisiin ei lähdetä, jos niitä tarvitaan pääsee rino parempaan paikkaan

joo siis kipulääke kuuria meinasin, siitä monet huomaa kuinka kipee koira oikeesti on.
Mun koira oli ihan saman lainen, mitään merkkiä kipuilusta ei muuten antanut ku sen että oli huonommin kuulolla. Yritä nyt sit siinä kattoo että koska se on ns. liian/tarpeeksi kipeä että on syytä luovuttaa...että tiedän tunteen.
Itselläni on sellainen periaate että ku koira voi elää vielä koiran elämää niin täysillä mennään siihen asti ja sitten ku ei enää juokseminen ym. maita niin sitten saa lähteä, omilta jaloilta, omana itsenään.

Mitens onko mikään osteopaatti tai fyssari kattonut sitä läpi, ne aina kattoo vähän eri lailla ja löytää eri juttuja.

Täältä myös kannatusta kipulääkkeille eli annat kuuriluonteisesti ja katsot muuttuuko koira. Kipulääkkeet hoitavat myös samalla mahdollista tulehdusta liki yhtätehokkaasti kuin antibiootit. Tosin täytyy muistaa, että kipukäytös on osittain myös opittua eli varsinkin jos kipu on kroonistunut tai muuten vain jatkunut pitkään ei käytös välttämättä muutu yhdellä pillerillä.. Eli sen takia niitä pitäisi syöttää vähintään pari viikkoa, että saat edes jotain osviittaa. Olen myös samaa mieltä, että jos ette ole vielä käyneet osteopaatilla tai fyssarilla niin se on ainakin kokeilemisen arvoinen.

Kivun tunnistaminen koirassa on välillä enemmän kuin salapoliisin hommia. Yksi keino on filmata koiraa sen ollessa yksin. Moni koira ei näytä kipua päällepäin kun omistaja on läsnä, mutta kamera pystyy tallentamaan todellisen tilan. Hyvä juttu on, että olette käyneet hierojalla sillä oli kipu missä tahansa se muuttuu usein ennen pitkään virheellisiksi liikeradoiksi ja sitä kautta jumituksiksi tai lihasmassa alkaa jakautua epätasapainoisesti.

Tietty on aina mahdollista, että koiraa ei muuten vain agility enää nappaa. Ehkä treenattu liikaa tai väärällä tavalla tai joku muu asia kiinnostaa enempi. Tosin jos innokas koira yhtäkkiä lopettaa ihan seinään tai lopettaa nimenomaan vain hyppimisen, mutta suorittaa kaikki muut esteet/liikkeet/temput edelleen halukkaasti ja on halukas työskentelemään niin sitten tietty kannattaa pohtia kipuja tai muuta sairautta.

Tässä jotain yleistä listausta mistä voi koittaa bongata koirankivun:
- Nukkuu esim. vain selällään
- Vaihtaa nukkuessaan tiuhaan asentoa
- Venyttelee jatkuvasti
- Ei venyttele enää lainkaan
- Venyttelee vain etupäätä, muttei venytä takajalkojaan
- Hypätessä vetää jalat kropan alle
- Ennen hyppyä steppaa tai hakee pitkään hyppykohtaa
- Seisoo takajalat kropat alla
- Lakkaa ravaamasta (siirtyy pienessäkin nopeudessa laukalle)
- Alkaa peitsata tai kulkea "kahdella raiteella" (vrt. hevosen pohkeenväistö)
- Askelpituus lyhenee, erityisesti takajalat saattavat "polkea paikallaan"
- Eturaajat alkavat hoitaa liikkumisen esim. koira kääntyy eturaajojen varassa tai ei ponnista takaraajoilla juostessa ("lukkoperä").
- Haluton nousemaan takajaloilleen tai "istumaan nätisti" etujalat ilmassa
- Koira nuolee/puree jotain kohtaa jatkuvasti
- Koira ei nosta/laske päätään selkälinjan yli/ali tai kulkee pää luonnottoman pystyssä
- Ponnistus suuntautuu enemmän ylös kuin eteen
- Häntä lakkaa heilumasta tai heiluu vain toiselle puolelle
- Häntä ei nouse enää selkälinjan yläpuolelle
- Halutun liikkumaan tai väsyy nopsaan
- Jäykkä levon tai rasituksen jälkeen
- Säpsähtää jos joku koskee selkään tai vilkuilee muuten selkäänsä/takapäätään kroonisesti
- Hännän jahtaaminen
- Ei pure kunnolla esim. lelua tai luita
- Paikallaan makuussa tai istuessa liikkuu kokoajaan tai heijaa
- Kävelee kokoajaan eteenpäin kakatessaan tai nostelee takajalkojaan samalla
- Luonne muuttuu selkeästi aiemmasta esim. hermostunut kokoajaan, ärhäkkä, syrjäänvetäytyvä, piiloutuu "pesiin", ylivahtivainen/hälyyttävä, tuhoaminen erityisesti yksinollessa, pelkotilat, eroahdistus, pehmeneminen, voimakkaat vaihtelut ääripäästä toiseen esim. hakeutuu vuoroin vimmaisesti syliin ja vuoroin makaa "koomassa".
- Ruokahaluttomuus tai vaihtoehtoisesti syö kaiken

riip rakastaa agilityä.. meillä on kepit kokoajan pihassa esillä ja ikkunasta saa katsoa kun rino juoksee niitä omatoimisesti edes takas..
sama putken kanssa jos se on unohtunut pihalle.. en usko siis että ei pitäisi lajista tai että olisin reenannut väärin että ei pitäisi

itse epäilen selän oireilua.. ehkä nyt eletään jotin vaihetta kun nikamat alkavat "yhdistyä" eiköse ole se kipeä vaihe ja kun ovat yhdistyneet on kivuton? mutta jäykkä..

keskiviikoksi sain ajan fysioterapeutille ja hierojallekin soittelin.. katsotaan mitä sanovat

Pidetään peukkuja, että löytyy joku "pikkuvika"..! Jos noista ei ole apua niin osteopaatit ja akupunktio ovat vielä pykälä erikseen eli menevät ns. astetta syvemmälle. Joka tapauksessa ei noista mistään ole ainakaan haittaa eli luulisi, että ainakin koiran oloa voi helpottaa ja saat ainakin mielipiteen onko taustalla kipuilua ja jos on niin minkä asteista. Osteopaattien huonopuoli on että taitavat edelleen olla aika harvassa ja ainakin muutama vuosi sitten Piiralle oli 4kk junot. Itse tiedän vain kolme eli Turun seudulla oleva Leena Piira ja pk-seudulla olevat Anna Hammaren ja Maaret Kaiperla.. Toivottavasti nimet menivät edes sinnepäin.. xD

piia on tulossa tänne poriin luennoimaan ja samalla hoitaa koiria.. hänellekin aika rinolla varattuna :)