vetoleikeistä ja murinasta

Onks siinä perää että rotikalla ei sais missää nimes harrastaa vetoeikkejä eikä sillä myöskään ole "leikkimurinaa"? Tutulla on 9kk rotikka ja ku se ottaa patukasta/köydestä kii ni alkaa heti murina mut häntä heiluu silti?

Tota toi ny on???jos haluaa itelleen suojelukoiran niin pitää treenata,,mut jos ei haluu eikä tartte niin miksi nostattaa koiran egoa,,tota vetoleikkiä ny ei omalla tavallaan tartte harrastaa yhdenkään koiran kanssa jolla on toi ego tuolla taivaassa asti:),,tietty ku harrastaa jotain niin onha se hyvä palkka koiralle mut ihan huvikseen en koirien kanssa vetoleikkejä harrastais

Ite on kyl vetoleikkejä tullu käytettyä palkkana ku joskus omaks iloks treenaa, täytyy kai tyytyä johonkin muuhun palkkauksee ku tolla on se ego korkeella :D
Mut tosiaan kuulin vaan joskus että rottweilerilla ei oo ees leikkimurinaa että se on siis otettava tosissaa jos leikin yhteydes murisee, mutta enpä tiiä ku en ole asiantuntija :D

Minä en rotikkani kanssa vetoleikkejä harrasta ja sakemanni ei suostu vetoleikkeihin kanssani :411:

Olen kuullut pitkän linjan rotikan omistajilta ihan eriäviäkin mielipiteitä tuosta leikkimurinasta, toiset on sitä mieltä että ei saisi rotikka edes leikkiessä murista ja toiset taas että pitää osata erottaa onko leikki vai "oikeaa" murinaa...eli tiedä tuosta Ite en ole vetoleikkejä aikoihin harrastanut, kun tulin jossain kohtaa siihen tulokseen etten halua enää yhtään enempää jätkän egoa nostaa. Tosin meillä ei ole tuon palkkauksen suhteen ongelmaa kun on niin perso herkuille, että ne passaapi vallan mainiosti.

Kokeilin tuossa kesän aikana huvikseen vetoleikkiä, niin sisällä ei siihen edes lähtenyt, ulkona kyllä mutta en muista (siis ihan oikeasti) et olis leikkimurissut tai ois koskaan sitä mulle harrastanut. Tosin ei tuo örise myöskään kun sitä rapsuttelee, niin kuin kuulemma moni rotikka tekee (tästä tais olla leirillä Johannan kanssa puhetta). Sit kun vetävät jotain kimpassa niin saattaa olla hyvä örinä päällä :lolol:

Ei liity tohon vetämiseen, mut muistan yhden kokemuksen tuolta teiniajoilta kun mun ystävän kotona oli 2 uros rotikkaa. Aina kun menin sinne niin jos ne oli olohuoneessa niin ne alko murisee mulle. Pakko sanoo et vähän jännitti olla siellä, vaikka ystävä ja sen sisko sanoki et ei ne mitään tee vaikka murisi. Ja siis eihän ne tehny mitään. Tälleen jälkeenpäin vanhempana oon välillä miettiny sitä että mitä ne koirat tarkotti sillä. Oli kuitenkin sellaista matalaa murinaa.

Toki naapurin lapukka murisee kun näkee mut, mut sen tiedän että se murise ilosta. Ei meinaan sellanen tavallinen murina :pplay:

Itse en koirani kans harrasta vetoleikkejä. Satsaan tuohon nenän käyttämiseen sekä sisällä, että ulkona. Kannattavampaa siinä mielessä et koira väsyy nopeaa ja saa aivotoimintaa. Loppujen lopuksi en edes ymmärrä mitä koira vetoleikeistä saa ja tiedän, että tuolla meidän koirallamme vuosien myötä tulee itsevarmuutta ja taistelutahtoa muutenkin, et turhapa sitä nostamaan näin varhaisessa vaiheessa.

Tosiaa ku ny alko miettii ni meidän vanhempaa narttua ei ees saa leikkii, ei ainakaa vetoleikkeihi eli se ei halu ottaa mun kans matsia. Ja jos jollain ihmeellä sen saa pallosta ottaan kii ni se ottaa sen suuhu ja menee johonki pöydän alle eikä se sitä tuo ees :D
Mä kans kyl pelkäsin kaverin rotikkaa vaik ikää oli 9kk mut kuitenkin, oli tosi rauhalline ikäseksee vaik oli entises kodis 7kk asunu kellaris mut en kyl halunnu sen kas leikkiä ku se murina oli jotenki niin uhkaavaa :\

Onko perää,niin taitaapa olla ihan siitä kiinni,keneltä kysytään...

Mutta,tuskinpa.Ja lisää muttia
Jos ei ymmärrä koiransa käyttäytymistä,koiran käyttäytymistä ylipäätään,ja jos se koira nyt ei ihan sielä näpeissäkään kunnolla ole,niin voipi olla viisaampi jättää ne riekaamiset muitten huviksi.Vielä enemmän,jos on vähän vaativimmista koissuroduista kyse...

Riekaaminen (saalisvietin hyödyntäminen)on tapa kouluttaa,ja niille kun se toimii ja sen hallitsee,niin erinomainen.
Omissa isoissa roduissani tuo on myös tyypillistä,että on niitä,jotka on sitä mieltä,että niiden kanssa ei sitä kannata tehdä.
Noh,ne on lähinnä niitä,jotka suoraan sanoen,ei pahemmin ylipäätään tiedä kouluttamisesta muuta kuin sen,että koira on opetettava ravaamaan näytelmissä :dinki45:

Mutta tähdennän vielä,jos siis homma ei ole kunnolla hanskassa,niin parempi on toki pysyä vaikka nannoissa motivaattorina.
Eikä sitä ole pahitteeksi tokikaan olla mainitsematta,varsinkaan "vahvoissa" roduissa.

ps.Ihania uusia hymppiä :569:

Mulla ei ole rotikkaa mutta pidän vetoleikkejä tärkeänä ainakin omien koirien kanssa,( vaikka iso ego olisikin ) koska harrastuksissa saa näin lisää "virtaa" koiraan, on muuten liian flegu :oops: Suoritukset on parantunut huomattavasti kun olen opetellut Sampon kanssa leikkimään. Leikkimiseenkin on oma kaavansa, mistä en ollut ennen tiennytkään :)

Mä leikin veto/taisteluleikkejä molempien koirien kanssa. Molemmille se toimii palkkana. Joen kanssa olen tosin tätä vähentäny ja siirtyny ihan patukan heittoon. Joskus harvoin taistellaan, koska se, etten sitä voita, nostattaa sen egoa tosi paljon. Toisaalta käskytän sitä vielä treenien lopuks kävelemään lähellä, jättämään patukan jne jollon Joe laskee muutenki paremmin (toi on ihan kummallinen tapaus kaikin puolin siksi kikkailen). Kukan kanssa taistelen, mutta huolimatta siitä, että sanotaan että koiran pitäisi joskus antaa voittaa, mä en anna sen voittaa. Tän oon huomannu toimivan treeneissä erittäin motivoivasti, koska tuohan haluaa sitä vaan entistä enemmän. Patukan annan sille (en siis häviä vahingossa enkä tahalleen taistelun jälkeen) palkaksi riittävän vaativasta suorituksesta tai treenien lopuksi, muutoin palkkaan kehuilla :)
Näin ollaan päästy tosi kivasti eteen päin ja Kukka tekee halukkaasti (tosin ny on ollu taukoa). Ja samaan käytän patukkaa ku Jenniekin, sillä saa tosi paljon lisää nopeutta ja energiaa. Vaikka Kukka ei välttämättä olekkaan flegu, mutta väistää(/dominoi) helposti passivisuuteen samoin kun Joe.
Edit; Kukka saattaa murista ja öristä, mutta en siitä ressaa, ei ole mitään vihaista murinaa vaan selvästi jotain muuta.

Lainaus :

Leikkimiseenkin on oma kaavansa

Millainen?

En uskalla sitä lähtee selittämään kun itsekin vasta opettelen, jos joku muu tietää ni kertokaa :)

Mun on vaikea selittää koska näitä leiki koirasi kanssa oikein menetelmiä on monia vähän joka kouluttajalla on omat jutut sen suhteen,,,ja riippuu ihan mihin harrastukseen on menossa suojelussa on omat leikit ym...

Joo varmasti ihan totta!

No rotikoista en tiedä kun ei ole kokemusta, mutta sekä mun bokseri, että dogo murisee kyllä näyttävästi vetoleikkien yhteydessä ja se on kyl ihan vaan leikkiä. Samaa ne tekee keskenään samalla murinalla, eikä siitä ikinä mitään tappelua ole tullut, pomo sen aina voittaa ja sillä selvä. Muissa yhteyksissä kyl oon ärähtänyt näiltä kahelta sankarilta tappelunalun poikki, eli tiedossa on myös miltä se "oikea" murina kuulostaa ja näillä kyseessä on kyl kaks ihan eri juttua :)

Mä käytän vetoleikkejä vaan palkkiona, niinkun joku totes, niin sillon kun koiralla treeneissä energiatasot alkaa liikaa laskea on se hyvä tapa saada sitä taas hilattua vähän ylöspäin. Meillä väittäsin, että ei kouluksen yhteydessä käytettynä ole kyllä nostanut mitään egoa, mä sen kuitenkin aina lopulta saan ja mun lelu se on ;)

meillä poitsut keskenään vetää aika totisen näköisesti,atomi sen aina voittaa vaikke pomo olekaan..
sitte ku ne mua vastaan vetää niin luovuttavat tai eivät ala ollenkaan, piilottelen mieluummin lelua ja käytän sitä kuin "viehettä" ainaki ton beaglen kanssa, se sitten selällään makaa ja natustaa ja saalistaa sitä..
mut ku ne toisiaan vastaan vetää, murina on valtava ja silmät kekäleenä molemmilla..en oo koskaa nähny että ne ois "leikkiny" vetoleikkiä, ja aloittavat sen yleensä jos kohtaavat pitkästä aikaa toisensa, tai sitte jos olen heittäny niille lelun niin kumpi sen saa--Siitä tulee joskus lyhyt vetoleikki niitten kesken..

^ Meillä kans Ronin kanssa on ollut pienosia ongelmia, kun se ei aina oikeen viittis multa sitä lelua vetää. Ja alunperin ei ees murissu (toisin kun airus :230: ) mut oon kannustanut siihen ihan vaan et saa treenissä palkattua sit myös vetolelulla eikä aina vaan namilla :)

On eroa murinalla ja murinalla. Kanssa kuulemani mukaan rotikoilla tyypillistä. Meillä tuolla nuoremmalla neidillä on Murina, jota harvoin kuulee, mutta sitten murinaa kuulee useinkin. Se on kuin pikkukakara, jupisee vastalauseita viimeiseen saakka. Ja siihen jupinaan en puutu, kun se kuitenkin tottelee.

Rotikka ei ole läheskään ainoa koira joka kuumuu taisteluleikeistä niin että murisee. Vain koiran hyvin tunteva voi päätellä onko se Murinaa vai leikkimurinaa.

Minä käyttäisin taisteluleikkejä koulutuksen palkkana, jos voisin, mutta eihän nuo kaksi pahvia taistele kuin hookoon blööstä, tai luusta.

vanhempi ei taistele oikeastaan lainkaan, nuorempi pikkuisen, ja sille olen taistelua yrittänyt vahvistaa. Toimiihan tuo namipalkkauskin suurimpaan osaan asioita, mutta joihinkin asioihin pallo/patukka olisi paljon helpompi tapa palkata. Esmes eteenlähettämisen maahanmeno, harjoittelen tuon maahanmenon lenkeillä, mutta en ole vielä kahdentoista vuoden aikana oppinut heittämään lihapullaa kymmentä metriä luotettavasti koiralle

Nuorempi neiti rupeaa olemaan sen verran hanskassa, että sen ego kestää hyvin pientä nostatusta. Jos sen kanssa olisi arkiongelmia, taisteluleikkien voittaminen olisi ensimmäinen pois jätettävien listalla.

tässäpä heräsi kysymys: kun meidän neiti ei suostu vetämään mun kanssa, mutta ukon kanssa kyllä, niin miksi? mä olen aina luullu, että se vaan ei oikein diggaile tosta vetämisestä, kun ei ole mun kanssa koskaan vetänny, mutta ukko kun tuli kuvioihin, niin sen kanssa neiti kyllä vetää... kepin heitto on neitin lempparia ja sitä se leikkii kyl kaikkien kanssa, jotka vaan viskellä viittii (takasin se niitä keppejä ei ikinä ole tuonu kellekkään), mutta toi vetämis hommeli ihmetyttää... meillä kun on vähän se ollu aina, ku neiti ei tajua minkään lelujen päälle, joten ainoo esine millä sitä voi "leikittää" on keppi... mutta ehkä mä nyt pystyn elään ilman vetoleikkejäki =) (meidän saksalaisen kanssa kyllä vedettiin, sen ei vaan annettu voittaa sitä)

mun koirat ei kans ennen leikkiny mun kaa. Tai leikkivät, mutta vain sillon, kun olivat ihan sikoja. Tämä siis tapahtui kirsin opeissa käymisen jälkeen, että lakkasivat leikkimästä. Mä jotenkin ajattelin, että eivä uskaltaneet, kun oli niin tiukkana niille juuri ollut. Silloisen ukon kanssa leikkivät kyllä ihan aina. Jouduin opettelemaan itse sen, miten koirien kassa leikitään ja miten niiden kanssa touhutaan ja miten niitä motivoidaan ja innostetaan. Ongelma oli meillä ainakin minussa, kun en osannut leikkiä rennosti tain jotain...en tiedä, mutta nyt kun olen oppinut, niin kyllä noi nyt leikkii ihan jokanen.

Rotikan murinoista sen verran, että nykyisen isännän edesmennyt rotikka murisi aina. Sillon kun nautti tai leikki tai vaati tai vitutti tai vahti tai ihan mitä vaan. Ja Peetsa mulle siitä sanoi, kun kysyin, että se pitää vaan osata lukea/kuulla, koska se on sitä ns rapsutus/nautinto/leikki murinaa ja koska ei....ja että siinä on vain hiuksen hieno raja ja ero, kun se muuttuu ja sit saattaa helposti räjähtää, jos ihminen ei sitä osaa lukea. Veikkaisin että tuosta johtuen on joillakin se käsitys, että ei saa antaa murista ollenkaan,,,,kun ei osata kuulla sitä missä menee se murinan muuttumisen raja, niin parempi ottaa varmanpäälle, ettei mitään satu. Ei se kyllä helppoa ole tunnistaa. Ainakaan isäntä sitä ei osannut kunnolla erottaa ja minä huomasin sen noin niinku koiran yleisestä elehdinnästä, että mitä murinaa se pitää millonkin. Mutta siis ei tosiaan onnistunut kunnolla omistajalta, joka ei ollut perehtynyt koirien eleisiin "tavallista koiranomistajaa" enempää. En mäkään nyt mikään ammattilainen ole, mutta olen jonkun verran opetellut koiria lukemaan tässä kirsin matkasa pyöriessä.

mä olen joteski luullu, et meillä ukko ois se jämäkämpi noita otuksia kohtaan ja mie se lällyttäjä... mut nella ei tosiaan suostu vetään mun kans, mutt ukon kans kyllä, mutta sitä heitto leikkiä se kyllä leikkii munki kanssa, et en tiä. jos otan kiinni esim kepistä, ku se on nellan suussa, se irrottaa heti ja jos mulla on keppi, se vaan vonkuaa vieressä että "heitä!", mutta kiinni ei ota... jaska kyllä veti munki kanssa, mutta siinä sai olla kauheen tarkkana ite, ku heti jos jäin vahingossa kattoon sitä liian pitkään, se anto irti, eli en voinu kattoo koiraa ollenka... eikä sekä semmosta tappo-ravistus-veto-leikkiä mun kanssa leikkinny, lähinnä saatto joskus innostua vetään jotain riepua, mut heti jos mie vilasin tjms niin se päästi irti ja "luovutti".... tästä huolimatta sitten jaskalle meni ukon komennot kerrasta perille, ku mä jouduin vääntään aina välillä enempiki, että se totteli... joteski vaan ristiriitasta mun mielestä, mutta niinku everlasting jo totesit, niin vika on kuiteski varmasti mussa, eli oon joteski liian provo tjms siinä leikissä, ni ne ei uskalla leikkiä sillei rennosti, vaan kyttää koko ajan, et millon se konahtaa... ukko ehkä sit osaa ottaa sen leikin nimenomaan leikin kannalta, jollon koiratki on rennompia leikkimään.... tarttee yrittää reenailla

Onko kyseessä kova vai pehmeä koira? Hieman pehmeälle koiralle riittää että sillä on mielikuva että sun kanssa leikkiminen ei ole kivaa.

Itse olen koittanut olla tarkkana ton ipanan kanssa, ei liian rajuja leikkejä nyt kun se vaihtaa hampaita, ipana saa aina voittaa, kun se vähänkin lähtee taistelemaan.

mun oma päätelmä ois, etä toi on suht pehmee ja varustettu helvetin huonoilla hermoilla (ekat 2v elämästään asunu alkoholisti perheessä ilman ruokaa ja hakattu...) ei siis ole testattu... ei se mun muistini mukaan oo koskaan vetänny... mut eipä se ole myöskään koskaan tosiaa lelujen päälle ymmärtäny mitään, ainoo leikkikalu sillä on kepit...

koiran voi opettaa vetoleikkiin,minäkin tein helvetisti töitä että piru uskaltaa nykyään lähteä mun kanssa vetoleikkiin ennen sitä tiputti tai otti hetkeksi suuhun ja päästi irti