Kodinvaihtaja ja luottamus

Kuinka tällaisessa tilanteessa tulisi toimia kun luottamusta alkaa hankkimaan ja johtajuutta?
Ehkä nyt typerä kysymys, mut kiva olisi kuulla kuitenkin kun näitä itselle on siunaantunut :D

Rajat ja rakkaus,Älä sääli koiran mennyttä elämää vaan aloitat ihan ku koira olis ollu sulla aina..:)
Riippuu koiran taustasta,eli millainen koiran ihmis kokemukset ovat olleet ja tähän vaikuttaa myös koiran luonne,kova koira ei välttämättä ole moksiskaan vaikka sitä olis hakattu mutta pehmyt koira saa sydärin ku nostaa kädet ylös,eli sitten alkaa myös uudelleen siedättäminen,eli koiran pitää tottua uudessa perheessä kaikkeen ja tietää ettei sitä lyödä enään.
Nuo kodinvaihtajat ovat aina pitkälti tapauskohtaisia näissä ei ole samaa kaavaa mitä noudattaa.MUTTA PÄÄSÄÄNTÖ on AINA että kun koira pitää sinua pomona niin koiran puolelta se luotto ja kunnioitus omistajaa kohtaan tulee nopeammin kuin että sitä aletaan lässyttämään ym.
Miekin jouduin luomaan hipsun kanssa tietynlaisen suhteen,,no tuolla ny ei hirveitä kokemuksia entisestä paikasta ole,mutta tiettyjä juttuja on tullu ilmi,missä olen joutunu tekemään töitä ja käyttämään mielikuvitusta miten saada tilanne ratkaistua niin että koira sen ymmärtää.
Ja koiran taustasta riippuu myös se miten äkkiä koira alkaa luottamaan ylipäätään ihmiseen.Meil hipsun kanssa alkaa ny rimmaamaan aika hyvin ja se on ollu vähän yli 1kk.
Hm..tulikohan tässä yhtään asiaa vain saman asian pyöritystä hah

Ton luonne-eron vaikutuksen kyllä huomaa näistä omista koirista, Elli kylläkin elänyt ihan normaalia perhe-elämää ennen kuin mulle tuli.

:oops: No ni kiva huomata oma typeryys tuon neidin kohdalla Mä oon ollut ihan liian lepsu sille, kun toinen on ollut NIIN hellyyden kipeä ja säälittävän näköinen otus, etten muuta olekkaan sitten tehnyt kuin lässyttänyt... Voi mua idioottia!!!!! :x

Et oo kuule ainut, joka on ton virheen tietämättömyyttään tehnyt ;)

Sama täällä vaikka nýt ollutkin kylmempi linja monta kuukautta :x Vielä tavan pässinpää! Jos koiraa ennen kohdeltu kaltoin ym, niin tietty sillä helpommin se pissi nousee sit päähän, ku ei ole tottunut mihinkään lässyttelyyn. Miten sitä ajatteleekin itse asiat päin helv.... murr!

:) Joo-o, mikä siinä sitten onkaan kun sitä kai sitten kuvittelee, että voi voi kun nyt pitää helliä toista pikku reppanaa, kun on joutunut ties mitä kokemaan.... Meiltä sitten löytyy se esimerkki, mihin voi tuolla käytöksellä päätyä.... :bball:

Mie olen hankkimassa kodinvaihtajaa..no ei liity siihen koiraan mitä ehkä haikailen,...
mutta näin yleisesti, että
1. jos koiran ei ole annettu pentuna haistella pissejä yms..niin kuin vaikea se on opettaa haistelemaan remmissä..voiko vahinko olla peruuttamaton? Vai oppiiko koirat ihan automaattisesti lukemaan posteja vaikka niitä on alusta asti kielletty/ei ole päässy haistelemaan jos on pidetty liikaa sisällä?

2.
Voiko kodinvaihtajalle vaihtaa nimen? Vai oletteko kodinvaihtajan ottajat pitäneet saman nimen koiralle..voiko koira esim jos sille on sen nimeä toruttu, olla parempi jos sille antaa uuden nimen joka ei yhdisty mihinkään negatiiviseen, tai vaikka ei olisi negatiivistakaan, muuten vaan vaihtaa nimen koiralle?

Oppii haisteleen se on koirille niin luontaista
voi vaihtaa nimen mut mitä vanhempi koira sen enemmän ite ottaisin nimen joka olis saman tyylinen ku vanha kuten esim.rane niin rauski jne,,eli tulis sama alkutavu.

nyt ihmettelen, mitä kodinvaihtaja narttuni tekee tässä. kun sitä käsittelen, eli leikkaan kynnet tai harjaan tms, nii se luikkaa heti ku löysään irti. No ei siinä vielä mitään mutta se alkaa ravaamaan ympäri kämppää häntä alhaalla.

Samoin jos kutun sitä luo ja se aavistaa/luulee että aion käsitellä sitä jotenki, niin se alkaa ravata ympäriinsä.

Jos vain tartun siihen kiinni ja sieppaan sen käsiteltäväksi, se vinkaisee niiku pieksettäis, kunnes asettuu, hieman täristen käsiteltäväksi ja yrittää joka välissä luikata taas tiehensä..

kannattaako sitä kieltää tai komentaa, vai olla välittämättä ravaamisesta?

ja sisällä sitä on turha kutsua luo, se ei tule kirveelläkään jos tietää että sitä käsitellään. vaan sen joutuu pyydystämään. luulin että tää menis ohi ku muutaman kerran vaan teen enkä tee asiasta numeroa, mutta se menee kokoajan hullummaksi vaan,.

No se nyt on ainakin melko todennäköistä, että tollanen tilanne muistuttaa sitä pelottavasta. Eli olleet käsittelytilanteet melko negatiivisia varmaan? Pelkää ja hermostuu.

en tiiä mite sitä on aiemmin käsitelty.
Ed. omistaja sanoi että se on pelänny käsittelyä pennusta asti..
ja tavallaan jokainen käsittelykertahan on negatiivinen jo siinä, että otan sen käsiteltäväksi ja käsittelen..se ei tykkää ollenkaan. ihan tavallisia ihmisiä olivat keltä otin. on voinu tietenki pinna palaa mutta kumpi oli ensin muna vai kana.
pitäskö sitä jotenki treenata että käsittelen ja sanon "paikalla" jos se rauhottuu niin kehun ..ongelma on vain siinä ettei se rauhoitu vaan lähinnä "jähmettyy" ja jos kehun niin vahvistanko vain sen pelkoa. sille on vaikea opettaa käskysanaa ku se ei kuuntele mitään hilputtaa vaan tiehensä jos en pidä kiinni.
Ja tänään se aloitti ravaamisen heti ku oli käsitelty, kaikki koirat alko sit ravata, eikä se loppunu enneku kävelin keittiöön niin "pelkuri" tuli sinne joukon etunenässä ruokaa kerjäämään. sit ku ärähdin ne pois niin taas ravaamaan. ravaaminen loppu ku lähdin koko talosta pihalle.

jee sain tolta nartulta kynnet leikattua, sain tosin aiemminki mutta nyt se ei rimpuillu ollenkaan..
eli se ei pelkää käsittelyä, vaan jotain miten sen kutsuu luokse..mun pitää mennä sen luokse sit se on rauhassa
se ei ikinä tuu sisällä jos sen kutsuu, vaan lähtee heti karkuun. poikkeuksena jos mulla on hihna tai se aavistaa ettei sitä käsitellä, ulos se haluaa ja rapsutus maistuu..samoin ulkona mun pitää mennä kyykkyyn että se uskaltaa tulla.

Meille tuli hoitoon kasvattajalle palautunut koira nyt siksi aikaa että uusi koti löytyy. Tää on tämmönen 6kk ikäinen mittelspitznarttu. Toteutanko mä ton kanssa siis ihan perushuomioimattomuutta? Miten mä voin sitä huomioida, kun jostain syystä se ei tule luokse kutsusta, näyttää siltä et tekis mieli tulla, mut ei tule silti. Vai annanko nyt vaan lojua tuossa mukana, kiellän ei toivotusta ja toivon et se alkaa pikkuhiljaa luottamaan ja miten lähden opettamaan sitä että kun kutsun niin on tultava? Nytkin se on tuossa jaloissa ja siis oma alotteisesti kyllä tulee lähelle ja jopa hyppää vasten, sitä ei olla nyt huomioitu mitenkään, mutta pitäiskö siitä ärähtää ihan kunnolla? Muuten tuo on tommonen tosi rauhallinen tapaus, vähän säikkyy jotain outoja juttuja, mut Kidaan verrattuna vaikuttaa paljon vahvahermoisemmalta. Ulkona kyttää koirat/ihmiset mut uskoo kyl aika hyvin kun kieltää.

Anna olla ja tehdä pikku hiljaa itse tuttavuutta,,mut älä silti ala lässyttään sitä pilalle hah

Joo yritän olla lässyttämättä, toi on tommonen ihana nallekarhu ja oon vähä ihastunut :D No ei, en halua tehä siitä samanlaista ku Kida oli/on.. Sanoin kyl kasvattajalle, et ei pidä mitää kiirettä kodinetsinnässä ;D Jos tää alkaa vaikuttaa pysyvämmältä ratkaisulta ni sit kyllä tullaan käymään, niin näät ton ja saadaan tietää mikä se on naisiaan. Kidaki on muuten ollu paljon hiljaisempi nyt ku tuo ei sano mitää