Pertin luennoilla olijat

Saitteko mitään uutta irti ym.luennosta??tai jäikö jokin juttu epäselväksi,,koska luento on luento siinä ei voi tarkkaan sanoa näkemättä koiria että mikä on just se oikea keino sun koiralle ym.Toivottavasti saitte jotain irti TAI että monet asiat selkiintyi,pertti osaa puhua hyvin simppelisti kaikki asiat.toisin ku mie sählä hah hah

No ainakin noita asioita on hyvä kerrata. Jotain uuttakin kyllä tuli. Sen voisin vielä nyt varmistaa että vapaanako koira saa suditella että sillon se ei oo mulle keskari? Ja tota on mun mielestä vaikee kattoo tota luoksetulotestiä että onko se häntä missä vaiheessa matkaa missä asennossa mutta mä oonki varmaan myös niin surkee koiran lukija että tuottaa jo siksi vaikeuksia Ehkä tulee vielä jotain muuta mieleen jos muutkin kommentoi.

Jep vapaana saa sutia,ja se häntä nousee ylös kun on jonkin matkan päässä sinusta se on pomotusta mut jos se häntä laskee tyvestä alas tai pysyy koko ajan siellä selkälinjan alapuolella kun tulee sinun lähelle se ei ole pomotusta.
Yksi minkä pertti on ottanu uutena käyttöön oli mullekkin uusi juttu tuo pallo homma,,mun piti siitä siltä kysyä mut unohtu että mikä siinä oikeesti on se idea,,itse en sitä varsinaista hyötyä itselle löytänyt,eli opeta pennulle sana pallo ja se pitäis tehdä rodusta riippumatta kaikille pennuille että saalisvietti herää,,,tuo on vähän kaksipiippuinen juttu monikaan ei halua että saalisvietti herää koirassa hirmu voimakkaana koska ei näe siitä itselleen mitään hyötyä PAITTI harrastuskoiran kanssa tuo on ihan fiksua opettaa,,kuten agilityssä siitä on pirusti hyötyä että vietin herättää mahdollisimman pian

Niin siinähän kai ideana oli se, että pallo-sanan ku oppii niin se sana on niin ihana että jos koira ei pysty keskittyy tai jotain sanotaan pallo ja sen saa keskittymään kun jee kohta tulee jotain niin ihanaa?

Mutta armas on kyllä semmonen pallohullu, että jos sanon pallo, saan sen huomion varmaan 1 sekunniksi ennen kun se alkaa hyppimään että heitä jo heitä jo missä se pallo on pallopallopallopallo :D

Ja sit seki tais olla uutta se yhdessä-sana ohituksissa mut toisaalta se on varmaan monen koiran kanssa hyvä mutta mietin että kun on vaan yks koira tarviiko meiän ny niin yhdessä kulkea kun tarkotus (vaikka ei toteutus) on ollu se, että ohitustilanteesta ei vaan välitetä mitään.

Sekavasti selitetty mutta ehkä luennolla olleet ymmärtää jotain?

Joo kyl mä ton tajusin siis että sana pallo on se jees sana,ja se hyöty on agissa jos koira ei meinaa keskittyä omistajaan vaan muuhun eli siinä tulee sekin hyöty agipuolelle,,mutta nyt vähän hämäsi se että monethan voi ottaa sen pallo sanan käyttöön vaikka ohituksiin eli sanotaan koiralle pallo ja sit ku koira on jee jee anna pallo(jos on pallo hullu voi ehkä onnistua)mut siinähän se koira komentaa ja vaatii sit koko ajan sitä palloa ja menee vain sen pallon takia ohi,,tietty parempi sekin ku räyhäävä koira(joskus ollaan joillekkin vaikeille tapauksille opetettu sana patukka eli parempi se patukan kanssa kulkeminen ku koirat syövä koira)

Meillähäm oli käytös toi patukka ennen korjauksia mut nadyal on sen verran viettiä et se kuumu viel enemmän sen patukkasa kanssa. Ja komenti ja tuli näpeille. Ei tosin rähjänny mut selvästi keskitty näyttää myös toiselle koiralle et kato ku mul on patukka jne... Tuijotti silimä kulumasta toista koiraa koko ohituksen ajan ja oli tod kierroksilla kauan.

Jos näet peetsaa välitä kitokset meänki puolesta tai hän lukee foorumia niin iso kiitos luennosta se oli kyllä hyvä!
Luennosta sai paljon irti.
No mie kyllä osaan suurinpiirtein jo erottaa että mitkä sopii ainakin tuohon luupäähän, (mutta hyvä että satuit olemaan paikalla niin pystyit heti oikaisemaan ku oot koiran nähny) (ainaki osittain :P)siinäkohtaa säikähdin että mettäkoiralle ei sais häätöö tehä, mut sit seki keskusteltiin läpi. heräs kiinnostus että jos peetsaki on beagleilla metästäny niin mitä kaikkee sieki mahollisesti tiiät asiasta, ja se on juttu mitä haluisin kuulla lisää..metsästys. ku mie haluan löytää täältä eteläsuomesta jonku harrastusmahdollisuuden mieluummin ku lähteä aina 700 kilsaa jänisten perässä. ja nyt alkaa näyttää siltä että haluisin löytää sen porukan minne uskaltaa pevimetodia käyttäen mennä, ettei tuu näpeille ja kukaan ala puuttuun mun ajattelutapaan.
ja tota..samallai oikeestaanku sinunki kurssilta, tuli se tärkeä juttu että millon ja miten pitää myös kehua koiraa. koska se on sellanen mikä tahtoo unohtua ku taistelee lähinnä johtajuudesta ja on mielessä esim liika huomio tms (mitä siellä ei mainittu nyt kertaakaan muistaakseni=) niin sit unohtuu tää että tosiaan kehu kun tulee luokse, ja miten kehutaan, miten palkitaan niin, että koiran hyvitteleminen+ esim namipala ei menisi lahjomisen puolelle. ja kokeilin heti kotona ukko oli vieressä niin seki huomas heti, ku tein niin että lahjoin koiran, osaa erottaa sen, eli oppi meni perille.
suojatiejuttu oli hyvä,
sit niistä koiran aktivoimisista yms tosi hyvää juttua, sit se oli kans mielenkiintoinen mitä en oo tienny, että kun koira haistaa esinettä jota näytän haistaako se samaa kohtaa vai eri kohtaa pelottavaa esinettä. ja se kurkkutorvijuttu oli painavaa asiaa, miten tärkeä on nyppäsy tehä oikein.
sopu saatiin minun ja ukon välille taas ku se sai kuulla itse pääpirulta asiat, ku se on varmaan luullu että me ollaan joku marttakerhon kokous täällä foorumilla eikä tiedetä mistäänmitään.noin raakasti sanottuna. vaikka kyllä seki on monesti halunnu kysellä sulta juttuja että ei se niin höpönä piä, mut sellasta se tuppaa olemaan noitten miekkosten kanssa.
sitä naurettiin ihan pöljänä vielä myöhemminki, ku että koira kasvojaan menettämättä voi ohittaa sen ansiosta että se voi aina turvautua puskanhaisteluun. heti tuli eemeli mieleen ku se näyttää just siltä että ku häntäkään ei laske, räyhätä ei saa niin hmmmm mikäs täällä on, olevinaan haistelee vaikka tekis mieli näyttää närhenmunat vastaantulijoille. kunniaansa menettämättä siis voi totella mammaa ja ei tartte silti näyttää siltä ettei uskalla.
ja sit se oli kanssa uus juttu että koiralla hävettää ku se on pelänny jotain juttua nii siks esim epeli varmaa sai tässä kerran hepulin säikähdettyään lasten kiikkulautaa..sillä otti aivoon ja se tuli nolatuksi ku se mun seläntakana sitä pelkäs ja mie vaan menin kohti..sit ku se haisto sitä kiikkulautaa ja totesi että ei se oo ku puuta. nii sit se juoksi vartin ympyrää ja ärisi.

hmm. ja se että jos haluaa taisteluleikkiin motivoida, niin ei pieä ärähtämällä saada koiraa luovuttamaan, mie oon tehny kokoajan niin ja onneks oon sit palkannu koiran sillä että heitän lelun, mut yleisesti ottaen oon tehny kyllä väärin ja sit ihmetelly miks koirat ei halua munkanssa alkaa hippasille. ja ihanaa kaikki luennot ja kurssit, ku pääsee aina eteenpäin asioissa ja sit voi alkaa oikeesti miettimään kaikkea KIVAA ja uutta, eikä jankata samaa johtajuutta ensin itelle, sit ukolle, sit koirille ja taas alottaa alusta kaikki..että millon pääsee siihen että voi vaan elää. nyt taas päästiin lähemmäs sitä että voi alkaa elää.

Yks juttu jäi vaivaamaan: oonkohan mie pennunkasvatuksessa tehny jonku ratkaisevan virheen, ja siks en saa ehkä epeliä ikinä enää aisoihin.
koska en muista teinkö sitä että osoitin olevani parempi ku se sillon ku se mua puri..vai huusinko vaan.
toisaalta kyl mie muistan pyöräyttäneeni sitä muutaman kerran mutta muistikuvat on niin hataria että kokoajan nytte vaivaa että saisinpa aloittaa alusta tän koiran kanssa.
perkele ku kaikkeni yritin ja mietin, ettei tarttis jälkeenpäin katua mitään niin SILTI on asioita jotka kaduttaa pennunkasvattamisessa. yks on se että osoitinko tarpeeksi mutta hellästi koiralle että oon sitä parempi, ja toinen käytin vääränlaista purkkia ja totutin sen vaan purkkiin vailla tehoa, ja sit se että muistinko tarpeeksi helliä ja kehua pentua oikein, ku se oli pieni. :(

hmm itteasiassa tarkennus tohon marttakerhojuttuun, siehän se tosiaan olit joka sille ny neuvo juttuja, ja sit se sai mua näpäyttää ku oon sanonu sille jotain väärin :D no mie oon sille kokoajan sanonu että kysy kirsiltä niin saat totuuden, onneksi se uskoo sua paremmi ku mua! Näin se homma etenee. 8) ihanaa.

Niinhän se on että miehet uskoo aina paremmin toista miestä,jotenkin se käy egon päälle kun tälläinen nainen jurputtaa jotain miehelle mutta on siinä käyny niinkin että pertin puhe on sit ottanu eri tavalla jonkin miehen egon päälle:)
vesa ei kuuntele mua yhtään!sen takia hituttaa ku vesa ei päässy luennolle,,koska silloin se oli niin nöyrää poikaa aina ku pertti jotain sano.
tuosta mettäkoira jutusta sen verran että tosiaan kaikki on aina tapaus kohtauksia ja katsotaan saako tehdä vai ei saa tehdä ja jos saa tehdä miten se tehdään:)nämä on niitä nättiä ammattisalaisuuksia jotka sie kikin kanssa kuulitte:)

Pallo on kyllä vihon viimeinen vempain ohituksissa - entäs kun se pallo pompahtaa kadulle kun se putoaa? Ei pallon kanssa ikinä ohituksiin - sitä mieltä minä! :lol: (narupallo ehkä?) Patukka ei sentään itseksensä pompi pitkin poikin. Meiltä Urhon kanssa muuten hukkaantui eka pallo heti yhteiselon alkuaikoina - Urhonpa mielestä jänö oli silloin vielä paaaaaaaaaaaaaaljon kiinnostavampi kuin pallo. :roll: :lol: Näillä tiedoin suhtaudun kyllä epäilevästi tuohon pallo-ideaan ja myös pallo-sanan ideaan. Haluaisin kuulla siitä enemmän.

Voi että olisin halunnu kans tollaselle luennolle :(

Kaverin mies kysyi muuten minulta nyt ku käytetiin Rullaa siellä metikössä, et kenelles se nyt uhoo ku revittelee (joutunu kuuntelee mun ja kaverin pohdintoja tästä metodista :lol: ). Enpä osannu veikata ku et varmaan meille jollekin. Enkä edes älynny komentaa... onneksi, jos ei kerta haittaa et vapaana sitä tekee.

Tuo luoksetulo häntä pystyssä/alhaalla juttu kyllä meillä hankala katsoa ku pikkanen töpö vain. Mut jospa se ei niihin "tosi tärkeisiin juttuihin" liittyvä...?

LainausEmililtä ja tota..samallai oikeestaanku sinunki kurssilta, tuli se tärkeä juttu että millon ja miten pitää myös kehua koiraa. koska se on sellanen mikä tahtoo unohtua ku taistelee lähinnä johtajuudesta ja on mielessä esim liika huomio tms (mitä siellä ei mainittu nyt kertaakaan muistaakseni=) niin sit unohtuu tää että tosiaan kehu kun tulee luokse, ja miten kehutaan, miten palkitaan niin, että koiran hyvitteleminen+ esim namipala ei menisi lahjomisen puolelle.

Mites tämä juttu? Olisi kiva tietää tästä tarkemmin et itsekin ossois.

Mielenkiintoisia juttuja :D Ihanaa että jaatte joitakin asioita myös meille jotka ei sinne päässeet. Pitääköhän se Pertti täällä päin milloinkaan noita luentoja?

Kirjoitin tuonne jutun,mutta älkää liikaa ajatelko asioita,siis se on pahin moka.teette kuten haluatte,minäkin teen miljoona virhettä aina päivän aikana mut ikinä en mieti että meneenkö meidän johtajuus nyt pilalle,,,

"ja se että jos haluaa taisteluleikkiin motivoida, niin ei pieä ärähtämällä saada koiraa luovuttamaan, mie oon tehny kokoajan niin ja onneks oon sit palkannu koiran sillä että heitän lelun, mut yleisesti ottaen oon tehny kyllä väärin ja sit ihmetelly miks koirat ei halua munkanssa alkaa hippasille."

tämä kans oli mulle sellanen mikä välähti.

Ja kehuminen on multakin jäänyt pois ihan sellasissa arjen pikkutilanteissa esim. jos laitan hihnan ja pyydän istumaan, ja jos ei heti istu vaan joutuu toistaa sitä käskyä, niin se kehuminen unohtuu, ja sit mietitää että mikä siinä nyt on ku koira ei istu! :evil:

Uffen kanssa mietin samaa kans kuin joku muu (taisiko olla emil?) eli kehuinko koiria paljon silloin kun ne oli tosiaan pentuja? kun en nyt kamalasti muista. Sen tiedän että uffen kanssa kehuminen on jäänyt pois ja siksi se on tollanen epävarma kaiken suhteen. myös mun. se ei varmaan tiedä mikä on oikei ja mikä väärin ku koko ajan ollaa kieltämässä mut kehua ei tuu suunnalta eikä toiselta.

yks juttu (tai kaks mut en muista toista) mua jäi hämäämään, kun pertti kertoi, että kun seija tulee paikalle, niin koirat ei tule pertin luokse vaikka pertti pyytäis, vaan heti menee seijan luokse kun seija pyytää. sanoi jotain siitä, että ne mielistelee toista ja lällyttelee toiselle tai jotain sinne päin.
kun meillä on aivan se sama tilanne antin kanssa. kun antti on paikalla niin koirat uskoo enempi sitä, mutta sitten taas yksin ollessa uskoo kumpaakin. tai timi on sellanen että hihnassa se uskoo enempi mua kuin anttia... mut nyt vissiin puhuttiin siitä kun koirat on vapaana. pellolla ne hävittää korvasa mulle mut sit ku antti pyytää luokse niin koirat menee viivaana.
toi ei mee mun järkeen kun mulle se on kamalan epäloogista... kun ajattelin että kaiken perusteella pertti olis seijaa se "vahvempi" osapuoli vaikka molemmat pomoja oliskin.

mut oli kyllä hyvä luento sen voin sanoa (vaikka en sitä kokonaan kuullutkaan :oops: ). Isot kiitokset pertille.

Ja sitten oli vielä se että kun sanottiin että mennään koiraksi koiran paikalle ja ajatellaan kuin koira. kun tuli mieleen tuo tilanne tässä yks päivä... kun peuhasin koirien kanssa niin että ne yritti ottaa vetolelua pois mun kädestä, ne ärisi mulle ja mä ärisin takasin, puri ja raapi käsiä (timi siis)... peuhattiin siinä siis ja ihan vaistomaisesti otin omat hampaat käyttöön ja purasin timiä niskasta... siis hyvin hellästi. timi painu maahan korvat alhaalla ja lähin siitä sit sen lelun kanssa. ei tullu vinkasua, se ei juossu häntä koipien välissä mihinkään ja ihan normaalisti on ollut sen jälkeen. eikä havaittavissa minkäänlaista ylinöyryyttä. MUTTA: silti tuntuu että mä olen tehnyt väärin. ensinnäkin mä en ole koira, ja koiratkin sen tajuaa. tuntuu että mä olen jonkinlaista väkivaltaa käyttänyt nyt timiä kohtaan, musta on tullut pieksijä. havaittavissa ei ole minkäänlaista pelkoakaan. ja taas yksi MUTTA: timi on sen jälkeen lenkillä ottanut katsekontaktia, sen häntä on selvästi laskenut alaspäin. se ei enää hyöki meidän toisiks vanhempaa koiraa päin. se ei enää seuraa niin paljon sisällä. se ei vahdi enää ikkunasta tulevia ääniä. se ei vedä hihnassa milliäkään. se ei enää käskyhauku mua jos heitän niille palloa. se uskoo jokaista ei-sanaa. eli lyhyemmin: se ei enää sikaile.

Mietin vaan tässä sitten, että (kun syvällisempiä ajattelee) kuinka pitkälle voi mennä ajatuksella: koiraksi koiran paikalle. kun tuntuu että kamalaa väkivaltaa nyt käytin kun katoin timin reaktiota siinä tilanteessa, kun se painu korvat luimussa maahan, mut oli sen jälkeen ihan normaalisti.. kaikki sikailu vaan loppu sen siliän tien.

tulipa taas pitkä teksti :oops: :roll:

Mä tykkäsin luennosta hirmu paljon. Pertin ajatusmaailma on ilmeisesti niin koiramainen, että se saa kaiken kuulostamaan maailman yksinkertaisimmalta. Ite aina väännän asiat solmuun. Mutta mä huomasin kans tuolla luennolla, että en kehu noita koiria oikeestaan ikinä...tai ainakin liian vähän. Sit musta oli kiva kun se selitti, että mitä mikäkin käytös siinä testissä tarkottaa, vaikka periaatteessa ne tiesinkin. Mut selkeytti huomattavasti. Sit se luoksetulotesti oli hyvä juttu. Niiloja Rauha tulee just sillai et lopussa korvat takana ja häntä alhaalla. Paawo taas tulee joko hipsien koko matkan tai sit vähän turhanki innokkaasti, ei kuitenkaa ihan törkeesti, mutta sen häntä ny on kippuralla ja korvat pystyssä, mutta ei kuitenkaa sillai paskamaisesti ojossa. Niin ja se yhdessä-juttu tuli tarpeeseen. Oon just sillai yrittänyt sitä opettaa miten pertti neuvo, mutta kun en oo ollu varma, että meneekö oikein ja noi mun koirat ku ei aina oo ihan nopeimpia oppimaan, niin en sit oo sitä kunnolla jaksau opettaa. Nyt sit meinaan sen opettaa että osaavat. Meillä se tosin on "lähellä", mutta kuitenkin.

Jos minä haluan olla piru muutun koiraksi koiran paikalle,mut sitä ei jaksa toteuttaa joka päivä eli siis oikeasti muutut koiraksi,muriset vain ja pidät komentoa ihan vain ohjaamalla koiria ei käskyillä vain suuta naksauttamalla ym,haastan niitä riehumaan ja painin niiden kanssa jne...se kyl toimii mut oikeasti se on aika rankkaa.mut kun sitä jaksaisi tehdä kerran viikossakin niin lauma toimisi hienommin!ny on vain taas jääny ku siinä pitää olla sellainen fiilis itsellä että sen jaksaa tehdä jos fiilari puuttuu turha lähteä edes yrittämään,koirat vetää kuusnolla.
Jep tuo kehuminen unohtuu hirmu monelta ihmiseltä,itseltä se tulee luonnostaan sitä ei tartte enään edes ajatelle missä kiellät ja missä kehut,ja missä palkkaat sit jollain muullakin ku hyvä sanalla ja silityksillä,,ja niihän se on että hyvä pomo ei mieti se toimii.Me ollaan lauman "aivot"ja lauma vain tulee mukana.
tuota rinnalle sanaa olen yrittäny opettaa no rane ja turo tietää sen hyvin sanon kyl aina vähän mitä sattuu mut läpsäytän polvelle reidelle,,ne tulee sit lähelle,,mut noi muut,,,joo on kasvatus vähän jääny kesken hah

Mä kyl oon unohtanu ton kehumisen varmaan ihan luonnostani. Se ei nimittäin tuu multa mitenkään helposti. Voin sanoa hyvä tms, mut tulee ihan samalla äänen painolla ku vaikka höpön löpö. Eli en kuulosta iloselta tms....paitti agissa kimitän :) Mutta siis mä oon tosi huono kemumaan ihmisiäkään. En oo tottunut et mua kehuttais, niin sitä on tosi vaikee kehuu muitakaan ja siten myös noi koirat on jääny vähemmille kehuille. oon vaan juro ja tylsä. Nyt mun pitää parantaa tapani.

Hmmm. puhumattakaan että mulla on useammin kuin monesti sellasia päiviä tuon luupään kanssa että kehut ei oikeen tahdo tulla ihan sydämestä. Esimerkiksi ku koira tulee mun luo, mutta tulee häntä tanassa ja jää metrin päähän seisomaan, ja siitä ku pitää vielä murahtaa että tulehan tänne asti niin ei kauheesti tee mieli kehua, pitää oikee väkisin vääntää että HYVÄ samalla ajattelee että tapan kaikki. ukko siitä mulle eilen huomautti että joskus ku kehun koiria kuulostan siltä ku oikeesti haluaisin niille pahaa..sellanen Cruella joka on tekemässä koirannahkatakkia ja houkuttelee pentuja tulkaahan tädin luokse.. Ehkä se onki niin että jos suhde ei oo kunnossa niin turha alkaa sit käskemäänkään koiraa ennenku sen luulot on karisseet, ja itte rauhottunu. kouluttamisen pitää olla molemmile kivaa. ja niitä päiviä on niin usein, toivottavasti ne päivät nyt vähenee että sais ylläpidettyä sitä minkä on kerran saavuttanu. ku menee omat hermot liian usein tapahtuu niitä kämmejä sitte että koira lakkaa luottamasta sen vähänkään vertaa.

Lainaus :

Jos minä haluan olla piru muutun koiraksi koiran paikalle,mut sitä ei jaksa toteuttaa joka päivä eli siis oikeasti muutut koiraksi,muriset vain ja pidät komentoa ihan vain ohjaamalla koiria ei käskyillä vain suuta naksauttamalla ym,haastan niitä riehumaan ja painin niiden kanssa jne...se kyl toimii mut oikeasti se on aika rankkaa.mut kun sitä jaksaisi tehdä kerran viikossakin niin lauma toimisi hienommin!ny on vain taas jääny ku siinä pitää olla sellainen fiilis itsellä että sen jaksaa tehdä jos fiilari puuttuu turha lähteä edes yrittämään,koirat vetää kuusnolla.

tuo on kanssa sellanen flow-n kaltainen tila varmaan...ja aivan totta. oon joskus saanu sellasen koiran että se tekee mitä vaan ja häntä heiluu ku kehun, muristaan ja painitaan ja ollaan yhtä laumaa..mulla on aivan samajuttu nytte että ei saa itestä irti niin parempi ku ei ala tekemään itestään pelleä koiransilmissä, jiiihaa.
ja aikaa se syö, eli ei voi aatella niin että tässä ku oon päivän ollu töissä niin nytpä sitten VIETÄN LAATUAIKAA koiran kanssa 30 minsaa, kommunikoin murahduksilla enkä puhu mittään kellekään, käytän vaan hampaita ja diu diu ja sit alan kahville ja puhun puhelimessa ja sit taas muutun koiraksi ja ne uskoo, ku pitää mennä tilanteen mukaan, en voi alkaa esim hyörimään koirien kanssa innosta soikeena jos kotiatullessa nään että on syöty seinään metrin reikä ja eteisen lattia täynnä laastinmuruja.. :evil: ensinnäkään se ei sit kyllä tule luonnostaan, ja pikkasen nousis koirien egot kohisten ku kiukusta tärisevä heikko mamma koittaa vääntää tekopirteänä/tekovihaisena/tekovakavana/tekoitsevarmana että muutumpa nyt koiraksi koirien joukkoon :lol:
tietenki kaikkeen tottuu joka kerta palautuminen nopeutuu ku tätä samaa rataa kiertää ympäri, kohta oon oikeesti niinku koirat etten muista viimesestä viidestä minuutista mitään, yhdistelen vain hajuja ja tunnelmia päässäni ja kohta en osaa omaa persettäni pyyhkiä.
yks mikä tapahtuu helposti ku ei oo oikealla viiliksellä..tulee ns. pakkoliikkeitä. eli en kykene opettamaan koirille mitään tai olemaan johdonmukainen, ku en hallitse omaa ruumiinkieltä ja teen tahattomia juttuja jotka sitte hämmentää sekä koiraa että jatkuvuutta, että miten on meinannu yhdistää minkäki asian, onko se käsienläpsy vai napsu vai mikä..siksi mulla lykkääntyy kaikki koulutus, mm se reunaan mikä on pitäny opettaa..en oo vieläkään saanu aikaseksi.

Voi että kuulostaa hyvälle tuo luento. Tosi harmi ettei ite päässy mukaan. :(

Nyt on tullu teiltä paljon kivoja juttuja mistä haluais tietää lisää...

Tuosta "koiraksi koiran paikalle"- jutusta, et mie oon kyllä noin tehny koko Pojun pennusta lähtien et aina välillä leikitään painien.(miule on vissiin jääny päälle ne lapsuus leikit ku, leikittiin koiraa. :face: ) Ja ihan omilla hampailla sitä hellästi muilutan. Mäyräkoirilla on aika hauska painityyli, ei ne oikein muiden rotuisten kaa paini, joten oon sit paininu "mäyräkoiraa". :P Ja Poju rakastaa noita mamin kaa painihetkiä. Sit mie vaan murahdan sen pois, tai olen niinku sitä ei oiskaan ja lähden touhuamaan omia juttuja.
Meidän narttu osaa kyllä himputin hyvin tuon huomioimattomuuden, sitä on ollu kiva tarkkailla miten se Pojuun on suhtautunu. Mimmi on miun ope puhumaan koiraa. Vielä on paljon opittavaa...
Tuo palkkaus ja kiitos on kyl asia mikä tosiaan unohtuu aika helposti. Mie varsinki ulos lähtiessä kun poju käy vähän kierroksilla eikä malta odottaa nätisti paikallaan, nii kun se sit istuu et saa pannan kaulaan nii eipä paljon tee mieli kehua, kun mieli kiehuu... No se on nii nuori et kai se vielä rauhoittuu ja oppii.. :arrow:

Tarkoitin lenkillä ym.että olet "koira"ohjaat koiria ihan murahduksella ja muilla äänillä ym.samoin haastetaan koirat metässä leikkimään taka ajoon,painiin ym.haastetaan lauman alinta ja ylintä ym.ja pennuille omat jutut,eli koiralaumassa koirana oleminen on oikeasti ihmiseltä aika rankkaa,,kyllä se 1 ja 2 koiran kanssa vielä menee mut sit ku on lauma niin tulee haastetta enemmän.

nii ehkä puhun asian vierestä. jostain ikäänku tunteesta että pystyy kommunikoimaan elukoittensa kanssa. no sullahan se ei oo pelkkä tunne vaan ossaat. kai kaikki muut lukijat tajus, sen mitä mie en tajunnu:)

Koirat minua opettaa joka päivä lisää,,,koskaan meistä ei tule täydellisiä koiria,mutta näitä tutkailemalla opin lisää ja niitä taitoja on kiva välillä kokeilla koiriin toimiiko se samalla tavalla kun minä teen asian

Mie jo vähän ajattelinki et aika helpolla saa koiran "palautettua" maan pinnalle jos se pelkkä koiramainen "leikki"/kisailu riittäisi. Kun ei ollu ite sielä luennolla, niin ei ihan kaikki avaudu tän netin välityksellä mistä puhutte. :P
Ja tosiaan Kirsillä on vähän enemmän työtä tuon lauman ohjailussa ja haastamisessa, kun tämmöisen 2 pikkukoiran omistajalla. ;)
Mut kahden koiranki kanssa näkee jo kuinka tuo narttu käyttäytyy missäkin tilanteessa alempaa kohtaan. Ja kolmekoiraa välillä omistaneena se järjestys ja koirien keskenäinen kommunikointi näkyy paremmin jo kolmen kanssa.
En tiedä miten muut mäykyt, mut meillä ainakin mäykyt "puhuu" tosi hyvin koiraa,(myös muiden rotuisten kanssa kommunikonti) kun jotku rodut ei oikein enää osaa? Ainoo, mitä meidän koirat ei ymmärrä on niiden lyttykuonojen puhina, mikä kuuluu kun ne hengittää. Nää on ihan ihmeissään ja valmiina puolustautumaan ku ne "rähisee"...
:suspect: