http://rantahiekkaa.wordpress.com/2011/08/08/vaikein-paatos/Itse jouduin juuri näitä asioita miettimään perjantaina. Jouduin tekemään sen koiran omistajan vaikeimman päätöksen eli lopettamaan oman koirani
Rullalla on ollut elämä yhtä kutinaa kesäisin, joka on rajoittanut meidän ulkoilua, mökkeilyä ym. Viikko sitten huomasimme ettei se enää hypi, koira joka on toiselta nimeltään kumipallo. Perjantaina Rulla särkylääkkeistä huolimatta vaan tärisi ja oli pakko viedä lääkäriin (maanantaina olisi ollut aika sinne). Lääkäri totesi myös selkäaristuksen ja otimme siitä kuvat. Muutoksia oli nikamien välissä. Lääkäri olisi määrännyt hirveän määrän lääkkeitä että olisimme pärjänneet maanantaille ja saaneet ns pätevämmän lääkärin arvion. En siihen enää suostunut. Hoitona olisi kuitenkin ollut vähintään lepoa ja mömmöjä, ellei jopa leikkaus. Kutina yhdessä tuon kanssa ei mielestäni ollut enää koiranelämää :( ja tuon kutinan takia olen jo monet itkut itkenyt ja miettinyt missä senkin suhteen se elämänlaadun raja menee. En kuitenkaan sen takia ollut päätöstä tehnyt koska kutina meni aaltoina.
Todella rankkoja päätöksiä, mutta oikeasti ajateltava koiran parasta eikä omaa surua!
Pääsivu 
Osanottoni, teit oikean ratkaisun.
