6kk corgi puhisee ja haukahtelee..

jep eli oon jotain sitte sössiny tuon penikankin kanssa... en niin pahasti kun vanhemman kanssa mutta jotain kuitenkin *huoh*

corgi on ollut helppo tapaus, ongelmia, tuhoja, perän huutamisia ei ole ollut ja tottelee sekä ulkona ja sisällä hyvin osaa ne kolme käskyä minkä tuon ikäisen pitääkin ei, tänne ja odota..

noh on kuitenkin yksi ongelma corgi nimittäin puhisee ja haukahtelee yllättävissä tilanteissa :roll: ja minä en pidä sellaisesta..

esim tänä aamuna aamupissattelimme ja toiselle puolelle tietä pysähtyi auto ja sieltä nousi IHMINEN :shock: voitteko kuvitella ihminen nousi sieltä siis APUA ohminen en oo ikinä ennen nähny siis hui hirveetä.. ja vielä meidän tiellä.. noh näin ainakin corgi ajatteli :roll:

corgi alko vuhvailemaan ja minä kilesin sitten se veti korvat luimuun ja jatkoi eteenpäin koko ajan vuhkuttaen eli sille jäi päälle se touhu... kiellosta käänsi siis katseen pois kohteesta ja laski korvat mutta vukiminen jatkui..

miten mun nyt pitäs reakoida tohon vuhvailuun ja haukahteluun?

onho hää minkä ikäinen?

pikkasen vajaa 6kk

se selittää jo paljon :D
olethan kiristänyt perushuomioimattomuutta kun napero täytti 5kk?
se voi olla uhmaa, kokeilua kiellät vaan napakasti, niinkuin olet varmaan jo tehnytkin.

jep ja perushuomioimattomuus on ollut käytössä tuolla aina..
rasittavaa puhkumista ja sitte ku se jatkuu vaikka se vetäs korvat alas ja jatkas matkaa, jupisee varmaan siis mulle jo siinä vaiheessa että "saamarin akka pitääkö aina puuttua mun asioihin" :lol:

pentuhan saa katsos 5kk asti olla pentu ja sitten vasta kiristetään perushuomioimattomuuteen...jos huomaat että alkaa kokeilee niin anna enemmän huomioo ulkona ku sisällä

hmmm eli onko mulla tullut moka sen kanssa siinä kun ollaan oltu pennunkin kanssa samalla tavalla kun vanhemman koiran kanssa?

en nyt usko että se sen takia haukahtelee, mutta pentuhan saa olla vähän sika jotte siitä tulee itsevarma ym. mutta kokeile että anna sitä huomioo enemmän ulkona.

hah no tuo nyt on ollu täys sika muille paitsi mulle joten eiköhän sen itse tunto asiat oo kunnossa :D
vanhempikoira ei edelleenkään sano sille mitään ja rääpäle äijäilee sille minkä ehtii..

mut mäpäs testaan tuota huomion siirtämistä uloilmaan :) eli tästä lähin on varmaan parempi siirtä tottiksen reenailukin ulos..


olisko parempi että käyttäsin koiruudet hetken aikaa erikseen ulkona? vai onko sillä mitään merkitystä onko ne yhdessä vai erikseen?

vanhempi älähtää sitten kun se lukee että tuo ei ole enää nassikka n. 5kk iässä. aijotko ihan kunnolla mennä koiran kanssa tottitelemaan?
jos kakara liikka turvautuu toiseen koiraan eikä sinuun niin sitten erikseen! kai vanhempi on ruodussa?

juuh on... suorastaan lammasmaisen ruodussa :roll: välillä tuntuu että on liiankin nöyrää.. ei kai paha mutta välillä mietin mihin katos mun erittäinkova sikapossukoira joka ei kuuntele mitään :lol:

kakru luojan kiitos valitsee minut jos pitää valita eikä vanhempaa koiraa.. minun kanssa kulkee jos vanhempi vaikka kulkee lenkillä metässä edellä ni pentu pyörii mun jaloissa..

voiko se myös äijistellä tolle vanhemmalle ja siks esittää isoo poikaa ja puhistella? usein miten sattuu just sillon ku on molemmat mukana tai sitten on vaan sattumaa.. useesti oon myös huomannu että pissii vanhemman merkkausten päälle..



juu, tarkotus olis pennun kanssa nyt ainakin bh suorittaa, pelastuskoiratoimintaa ja agilityä tulevaisuuden suunnitelmissa niin kuinvanhemmankin kanssa :)

Meidän uros cardi, nyt reilun vuoden ikäinen, teki nuorempana täsmälleen samaa. Muistan hyvin, kuinka mulla meinas monesti mennä hermo siihen turhaan vuffailuun. Kiellosta meilläkin luimisteltiin, sittemmin luimisteltiin jo heti vuffauksen jälkeen, ennen kuin ehdin edes kieltää. Eli ilmeisesti ne pöhinät tuli niin automaattisesti, ettei koira huomannut kuin vasta jälkikäteen, että nyt tulikin tehtyä jotakin kiellettyä. Ja silti luimimisten jälkeen tuli taas uus vuf. Yleensä tätä tapahtui eteenkin alku lenkistä tai heti ulos mentäessä, kun koira oli muutenkin intoa täynnä lenkille lähtemisen vuoksi. Nykyään nuo vuffailut on vähentyneet ja haukahduksia esiintyy enää tosi harvoin (paitsi jos lapset riehuu lähellä, ne tuntuis vieläkin olevan se punainen vaate). Varmaan teilläkin nuo "pöhinät" vähentyvät iän myötä.

Oon miettiny, kuinka paljon tuo sitten riippuu myös rodusta tai luonteesta tai molemmista.. Meidän corgi on testattu kovahkoksi ja dominoivaksi, vahtiviettiä myös löytyy. Itse joskus mietin, onko meillä johtajuuden kanssa jotain häikkää, mutta toisaalta ikinä ei ole mitään rähjäystä esiintynyt ja koiria ym. ohitellaan nätisti niin vapaana kuin hihnassakin. Mitään ns. ongelmia ei ole ollut. Tuntuu että tuon ego vaan on niin iso, ettei sille voi mitään. Jos sen nyt kerta kaikkiaan on pakko joskus sanoa se vuf niin sanokoon, kunhan pystyn sen mahdolliset kukkoiluyritykset muuten kontrolloimaan.

siis sepä se kun koira kaatu lähes selälleen ku sille asiasa huomauttaa ja tosiaan tuntuu siltä että se ei edes tajua vuhahtaneensa.. ja sama ininän kanssa..

rino on muutenkin tosi äänekäs, tosin hiljentynyt paljon kun toinen koira ei juuri ääntä pidä..

juu ja vahtivietti onkin sitten asia erikseen :roll: sitä löytyy 100x enemmän kun meidän vanhemmalta ja se on myös hämmentänyt aikaslailla..

ei rinokaan räyhää ja ohitukset ok ja tottelee hyvin, pysyy hyvin irti yms..

heh on se corgi vaan hieno ja hämmentävä rotu :D

mukava kuulla toisen samanlaisen kokemuksia ;)

Eikös pennulle (myös alle 5kk vanhalle) pidetä yllä normaalia elämää, joka ei sisällä turhaa höpöttelyä ja lääppimistä 24/7. Tuskin luonnossakaan lauman jäsenet pentua hösäävät aivan koko ajan.

Jep normaali elämää,,mut pentu saa tulla omalla tavallaan röyhkenänäkin omistajan luokse,kuin vanhatki koirat sietää silmille hyppimistä aika pitkälti,mut ku meno menee liian pitkälle sit ne vasta ärähtää tai jos haluavat olla muuten vain rauhassa niin sit antavat taas lähdöt,että pentu ei oikeestaan ikinä tiedä milloin tulee turpaan ja milloin ei