iso neiti ja pikkumies...

Joo...nyt tarttis sitte kokeneempien ohjeistusta...
Meillä siis nyt täällä narttu 1,5 v ja pikkumies 10 vkoa. Eukko oli mukavasti ruodussa vielä noin viikko sitte, nyt viime päivinä vissiin alkanu jotain vähä kilahtaa kuuppaan...On ehkäpä tullu lällytettyy nyt liikaa noita tai jotain. Penikka ollu meillä kolmisen viikkoo, alku oli tosi jees, mut nyt toi narttu siis alkaa rutistelee. Penikan kans hihnalenkillä elvistelee jos tulee koira vastaan, ja tolla naperolla on kans häntä ojossa ja puhinaa/haukkua kuuluu. Pikkunen alottaa, isompi sujuvasti jatkaa. Pientä on kielletty ja niskasta nipistelty, sit yleensä se lähtee pyynnöstä tulemaan mukaan. Isompi piruilee vieressä, tuijottaa ja nostelee niskakarvoja ohitettavalle. Perkele...miten mä ehin tehä mitään kun noita on kaks?? Lenkit tehään yleensä erikseen, mut käyn kyl yhessä pieniä reissuja tekemässä. Vituttaa kun ton akan on saanu hyvin ojennukseen, mut nyt sitä sit vissiin kokeillaan meikäläisen auktoriteettia tosissaan...Tänään ohitettiin naapurin airis, joka oli omalla pihalla räkyttämässä aitauksessaan. Pikkumies puhisi,kielsin sitä, isompi ärähti sille kans. Annanko mä isomman ojentaa pienempää tollasissa, vai onko se ojennus ihan yksin mun homma? Tässä kohtaa ärväsin molemmille, mä jotenki raivostuin täysin ja isompi kipitti loppulenkin melko jees, yhtä mopoilijaa piti vähä kyyläillä (kyseessä vanha autojen jahtaaja) jollon nakkasin sitä avaimilla. Voinks mä viskoo esim avaimia sillon, kun on rääpäle mukana? Ei näyttävästi sitä hetkauttanu ainaka nyt. Isompaan tehos kyllä...

Ja sit toinen juttu, leluja ja luita isompi hakee pienemmältä ihan vaan siks että voi ne siltä ottaa. Yleensä tietenki kääpiö ne sille luovuttaa samantien, mut sillon tällön kokeilee olla heti luovuttamatta. Akka ärähtää ja saa haluamansa. Puutunko missään vaiheessa näihin?

Mitähän tästäki tulee...tarmokas pikkumies tuntuu olevan, tästä saattaa tulla vielä toosi mukavaa...

toi on aikas normaalia ku napero on tullut taloo, pitää kato näyttää kuinka kovaa muijaa sitä oikeen ollaan.
Ei kannata tytsyn edessä hirveesti lässytellä poitsua, lässyttele sitä vaikka sit ulkona ku ootte kahestaan, toki siis saa antaa huomioo mutta ei liikaa koska neidille ei sitä huomioo niin paljoo annetaan niin saattaa tulla kähnämää.
Voit nakata avaimilla jos neiti kukkoilee, varsinkin jos poitsu ei siihen reagoi.
Itse puuttuisin tuohon jos neiti työkseen vie kakaralta kaiken, niinku ruokakupillakin, molemmat saa syädä rauhassa ja sitä siinä poliisina ;) tosin lelut antaisin veidä, onhan se ns. isomman oikeus :P
itse kans puuttuisin jos tyttö komentaa ohituksissa naperoa, se on nimen omaan sun tehtävä.

pidä siis tyttö kurissa, ei liikaa naperolle sen edessä huomiota ja naperon kanssa kans ohitukset ym.ruotuun. Iköhän se ala pikku hiljaa helpottaa ku suurin huuma menee ohi. Ja jos vaan pääsette niin tulkaa reenaa, niin eiköhän joku voi aina sivussa vähän vilkasta että kuinka sujuu ;)

Joo, ruokakupille en oo laskenu, toisen kupillehan toi mimmi tietenki on tunkeemassa...oon sen siitä hätistäny ja ottanu sen oman kupin veke, ku on siitä kerran lähteny kesken sapuskoinnin. näyttäs vähän et Mimmi ihan vaan pelkästään isotellakseen vie noita tavaroita, täytyy rajottaa enemmän. Hyvä tietää et en sit ihan väärin tehny kun rähjäsin ulkona tolle, en todellaka halua et noi alkaa toisiaan syömään lenkillä ku ohitettavia koiria näkyy.

Pitäs tulla joo avustelemaan, ja meinasin Kirsille tuua näytille ton nappulan. Ei haittaa hyvät neuvot yhtään

Tota noin. Nyt en tiiä pitäskö tehä jotain vai olla tekemättä, vai meneeks joku juttu nyt vikaan? isompi varmaan kohta lakkaa kokonaan syömästä, se vaan vetelee päälliset kupista ja se on siinä. Se on nyt jonku aikaa syöny aika vähän, se lähtee litomaan kupiltaan kesken syömisen pikkuipanan kuppia kohti, jollon sen aikeet on estetty ja oma sapuska otettu pois. Ku kerta on kupilta häipyny. Nyt se ei syö sitte edes luita ku ei saa kääpiöltä kähvellettyä mitään...pieni syö kaikessa rauhassa, isompi vaan makoilee. Miksei toi syö??! Jos selän kääntää, se on pieneltä hakemassa luuta. Pitääkö sen perkele vaan saada se mikä on toisella!? Se on tän koko ajan mitä toi rääpäle on tässä nyt ollu (1 kk) ollu aika vähällä syömisellä...se oli kyllä hivenen paksu ennen ku kääpiö tuli, et eipä silleen haittaa vaik vähä hoikistuuki. Antaako ton touhun vaan olla...tuskin se nälkään tähän nyt kuolee

kyllä luulis että kun nälkä oikeasti iskee niin kyllä se sit syö, ei se itseään nälkään tapa

meijän mummelin elämäntehtävä on viiä luut ja kaikki vaikka toisen suusta ja vaikka rähinällä, jos ei muuten... mut kyllä se sen on ain aikas nopeesti honassu, et sen omat lähtee kans, jos se alkaa tommosta tehä... tietty mummeli on niin pirun ahne, et sitä on helppo "rankasta" sillä, et sen omatki häviää, joten en tiijä, mten sit semmonen ei niin ahne suhtautuu... mut niinku muuliki jo totes, niin tuskimpa se ny kipon viereen itteensä nälkään tappaa =)

Mulla just juolahti mieleen ku olen kuullu että toi ruuan kanssa pelleily on dominointia. Ahne toi ei tosiaan ole, ei todellaka oo mikään herkkuperse...mutta luut on aina kelvannu erittäinkin hyvin. Se nyt aamullaki veteli kupistaan vaan kanansiivet, ja päätinkin että niitä ei nyt vähään aikaan tule. Jos kelpais muukin sitte vähitellen...en tiiä, kummastuttaa vähän etenkin noiden luiden kanssa kun ei nekään kelpaa?? Se ei niitä syö, naama nurpallaan kattoo ku toinen vetelee mut ite ei voi ottaa. Sitä se himoitsee mikä on toisella, muut ei kelpaa. Perkele jos tää on jotain valtataistelua. ja kehen se sit liittyy, meihin ihmisiin vai vaan koiriin?? Noin muuten se on iha ok, vähän se on nyt pitäny pikkuseen semmosta välimatkaa mut sillon tällön vetää rallia sen kanssa edelleen. Meille ihmisille se on mun mielestä ihan samanlainen ku ennenki, pientä törttöikyä välillä mut se vissiin kuuluu pakettiin On pyritty siihen, että se ei saa mitään niillä törttöilyillään. Tuntuu olevan vähä semmonen manipuloinnin mestari toi pikkuakka

meijän mummeli ei juur pennun kans touhunnu, ennenku penska oli jotain 5kk tai ehkä hiukan yli... ennen sitä se lähinnä ignooras ja tarpeen vaatiessa rähähti, mut ei mitään leikkimielistä... ja jos toi mummo ois yhtään vähemmän ehne, voisin veikata, et seki ois ton tehny, et miehän en syö, kun vaan pennun omat, koska kaikki on mun...

paras veto mummelilta oli joskus, ku penska ei ihan hirveen innostunu ollu kaupan luista ja äitee anto niille semmoset... penska vähä leikki omallansa, mut ei syöny, niin mummo kävi hakemassa sen itellensä, istu penskan luun päälle, söi omansa ja kaivo sit ahterinsa alta sen penskan luun ja söi senki tässä kohtaa annettiin viedä, kun pentua ei kiinnostanu se luu, kun vaan leluna

Mä nyt jäin miettimään tätä luu-asiaa...ja aloinki pohtia, et onks tästä nyt jotenki tehty semmonen "juttu". Koska meillä on takapihalla lojunu varmaan kuukauden ydinluu, jota ei oo iha loppuun asti kaluttu vieläkään, eikä siitä luusta tuu juuri mitää sanomisia ku tossa pihalla ollaan. Ihmeen vähän se on edes kiinnostanu ketään, se luu varmaan kohta kävelee vastaan tuolta ku on sen verran pitkään tuol lojunu. Mut siitä harvemmin tulee ärinöitä, pikkumies saa sitä yleensä rauhassa nakertaa, eikä kukaan välitä. Mut sitä ei oo ihmisten toimesta mitenkä vahdittu, ei tossa pihassa ite koko ajan kyttää mitä noi tekee. Ehkä me vahataan tässä sisällä liikaa? en tiiä...

No niin, sapuskahommat on silleen rauhottunu, et isompi ei enää vahtaa pienemmän kuppia eikä oo sinne menossa. Sen sijaan nyt sitte toi rääpäle kiitää oman kuppisa tyhjennettyään isomman kupille, jonka isompi hylkää tosiaan edelleen puoliks syötynä. Toi rääpäle vetää ihan hullun kiilto silmissä isomman sapuskaa naamaansa ja sinne kupillekki se pinkoo sillee et ei ite ehi edes tajuta ku se jo on siellä. Vaikka kuinka seisoo vieressä Sen saa melkeen niska-perse-otteella poistaa isomman kipolta, kovaa saa kieltää ja äristä (toi on HULLUNA ruokaan) et saa siihen mitään liikettä. Voiko toi isompi ite häätää sen kupiltaan, jonka se on ite siis jo taakseen jättäny ruokineen? Se nyt vaan kattoo keittiön ovelta, ei lähesty tai tee elettäkä puolustaakseen kuppiaan. Kattoo kai lähinnä mun reaktioita...

ja siis joo, toi kääpiö on kyllä semmonen et hirvittää välillä jo etukäteen että mitä tästä kehkeytyy...kunnon terroristi mut ihana

Sit semmonen juttu, kun en tiedä siitäkään miten toimia...jos mä teen jotain isomman kans, joka on aika mustis ku on huomion kipee, ja pienempi änkee siihen väliin, niin saako isompi siinä kohtaa ärähtää kääpiön tiehensä? vai pitäskö sen olla minä joka häivyttää sen? Tänään tapahtu just noin, isomman kans olin lähössä ulos ja hihnaa laittelen, pikkumies kiilas väliin ja akka ärähti. Sit äris pikkumies sille takasin, jollon mä ärväsin rääpäleen muualle. Ei mitään hajua menikö sinnepäinkään ku pitäs...
auttakkee viisaammat...

Mun mielestä, jos laitan toiselle hihnaa tai lääpittäväksi tai hoidettavaksi, tai kutsun luokse tai mitään, niin siihen väliin ei tule yksikään muu koira pelleilemään mitään.
Oli pentu tai ei. Sitä se vanhempikin koitti varmaan sanoa. Pentu jos änkeää väkisin, eikä osaa vielä murahdusta kunnolla tai ei usko sitä heti, niin lisämurahdus ja nopea niskasta nappasu niinkauan että uskoo, että ei ole asiaa siihen väliin sillä hetkellä, ja jatkaa vaan rauhassa sitä hommaa mitä oli sen aikuisen kanssa tekemässä. Pentu saa luvan odotella vuoroansa.

just noin niinku emil laitto, eli sä ärähät pennun pois jos röyhkeenä tulee siihen...

Kiitosta vastauksista.
Nyt luin ite noi mun kysymykset, kaikkea viisasta sitä tuleekin kysyttyä... . No, just sillä hetkellä on ollu itellä pasmat sekasin...
Eiköhän tämä tästä. Saa kattoo kun toi nappula kasvaa, sit ku ei oo pentulisenssit enää voimassa että mitä tapahtuu. Herra Peloton ja Neiti Kovanaama... sen tietää sitten, kun on sen aika...

Todella jees toi kääpiö ei vedä!! pakko vähän tuulettaa, tässä yks kerta vaan huomasin, että se ei tosiaan vedä. Kun on nyt pienestä asti samalla tyylillä menty ku isomman kanssa, se todella toimii!!

Mahtavaa! Voi niitä kaikkia ihmisraukkoja joiden koirat kiskoo mihin sattuu päättöminä...miten helposti tää onnistuukaan, ku vaan ite jaksaa eikä anna periks, yhtäkkii huomasin vaan et vetäminen on loppu

Isomman kans kesti joo vähä kauemmin...ja toi pienikin kisko alkuunsa niin että sai pelätä silmien pullistuvan päästä. No katotaan sit taas mitä tulee jatkossa, nyt ainakin tilanne on hyvä

Oisin taas apua vailla...nyt vituttaa. Voi prkl mikä aamulenkki. Peräti kaks koirakkoo käveli vastaan, mikä on täällä jo paljon. Täällä meillä päin ei kauheesti koiria vastaan kävele...
no joo, meni molemmat sit aivan päin persettä. Mulla on kaks kusipäätä nyt narun päässä. Jee. Ekalla kerralla pikkumies räyhäs, toisella akka veti luimuissa suoraan kohti sitä vastaan tulevaa. Eukon saa ojennukseen kyl helposti, on vaan ite tarkkana, mut toi miehen alku kyllä tykkäis räyhätä toisille. Tukistelu tai muu ei oikeen onnistu, ku en ylety siihen. Kiellosta se ei aina tuijottelua lopeta. Jos sitä viskaa avaimilla, se ei välitä tuon taivaallista. Narttu hyppää metrin ilmaan ku jotain heittää edes sinne päin, pikkumiestä ei hetkauta yhtään.
Millä mä saan sen lopettamaan tuijottelun?? Pitäs ite vaan olla ihan supermegatykki. En siis vissiin ole...
Pikkumies on nyt 4kk. Mitä mä teen, ku se alkaa tuijottaa vastaan tulevaa? Hankinko suhinapullon vai viskelenkö sitä jollain??
Se köpöttää muuten iha jees, kaupungilla tai missä hyvänsä. Kävelee melkein paremmin ku toi eukko, se kun ei hetkahda mistään. Ei säiky mitään, eikä juuri mitään missään ihmettele. Typykkä on semmonen tosi reaktioherkkä, reagoi ääniin varsinkin paljon. Pikkumies ei.
Mä perkele pistän jollakin keinolla noi puupäät ojennukseen!!!

Meil Milo oli 4kk ja remmirähjä :D Ja iso apu oli tosta pet correctorista.. sit 6kk iässä oli jo purkki.. ONNEA! :D

mitä pidempään pärjäät pelkällä auktoriteetillä niin aina parempi!

Sepä...mistähän sitä sais?!
onneks ei aina mee tollee, enemmän paremmin ku huonommin. Mutta...noitakin tapahtuu. nyt ei ite vaan saa jäädä jumiin tommosiin

jenni kirjoitti:

Mutta...noitakin tapahtuu. nyt ei ite vaan saa jäädä jumiin tommosiin

itseppä sen sanot ;)

Taas oisin ohjeita vailla.
Nää tappelee kohta ihan oikeesti. Nyt on sapuskasta ja luista tullu ärinän aiheet. Tilanne menee aina niin, että isompi menee vaatimaan pienemmältä luuta, ja kun mä tai isäntä sitä kielletään, pikkumies alkaa murista akalle. Tästä ei sit oo ku silmänräpäys siihen, et eukolla palaa käämit. Ei mitää reikiä oo tulle tai muuta, ärinää senki eestä. Ei ne kunnolla siis kiinni toisissaan ole. Tilanne loppuu sit siihen, ku ihminen sen lopettaa. Siihen riittää yleensä karjasu.
Mutta siis, isompi häipyy käskystä heti jos pienempi on hiljaa. Mut nyt usein on pienempi alottanukki ärinän, kun isompaa on kielletty viemästä siltä mitään. Jatketaanko sillee, että pienempää kielletään myös jos ärinä alkaa? Sitä on tehty, mut nää tilanteet on niin julmetun nopeita, et kinkerit on jo käynnissä ennen ku ite kerkee mukaan...ääh. Vähä vaikee tässä selostaa, mut tosiaan noi tilanteet näyttää siltä, että noi vois tosiaan tapella kunnolla. En tiiä...kun ei ne kuitenkaan ole tapelleet, ehkä se vaan kuulostaa/näyttää pahemmalta kun onkaan...

Apua. Mä tarvin apua...plääh. Jos siis joku viisas osais jotain tähän sanoa. Eli: nyt on lenkkeily noiden kahen kanssa ihan katastrofaalista, pikkumiehellä egoa riittää ja akalla ei oo sitä ollenkaa. Narttu paineistuu kun tota urosta komentaa. Ei tartte ku toisen koiran ilmestyy näkyviin, ni akka vetää pitkin piennarta hakatun näkösenä. Pikkumies on sit sen näkönen että mielellään hoitelee vastaantulijan.
On käytetty nyt enemmän erikseen näitä lenkillä, justiin syystä että sais pikkumiehen hanskaan (hehee??!!) et ei toi eukko oo niin paineessa. Sen vähän mitä yhessä on näitä kuskattu, on lenkit suoraan helvetistä. Pikkumies vetää olen mahti sonni-asenteella, narttu tosiaan on nöyrä ku mikä.
Mutta. Nyt mietin tässä, kun yksikseen toi pikkumies lenkkeilee kyllä ihan mukavasti...että mikä mättää näissä yhteisissä remmikävelyissä? Olenko syy minä, oonko sit jotenkin ite erilainen (todennäkösesti, ehkä mäkin paineistun ton nartun paineistumisesta?) kun on nää molemmat mukana, vai saako pikkumies voimaa jotenki ton typykän nöyryydestä ja siitä sen paniikkipoukkoilusta? Vai onks se sit niin supermies kun on mukana kaksi naista???
Täytys laittaa isäntä kokeilemaan,miten mahtais sillä sujua...se vaan taas on sitte semmonen juttu, että toi narttu vähä saattaa piruilla sille. Mulle ei.

Mä en koskaan enää ota koiraa.

vastata en osaa, mutta meillä on tuo aikuinen lansu jostain syystä ottanut asiakseen "suojella" tuota pentua... jännä sinänsä, koska kotioloissa tuntuu, ettei se voi edelleenkä sietää tota penskaa... eli kun oltiin kirsillä noitten lansujen kanssa testissä, niin tuo aikuinen rähähti oikeen kunnolla, kun piru tuli vastaan... ja pari kertaa kotosalla on iso ruvennu röyhisteleen, kun on ollu vaan lansut mukana ja on esim fillari (koiria meillä päin ei juuri kulje) tullu vastaan... mutta toi on suht helppo, sitä ku kieltää, se kyllä lopettaa... sillon kirsillä se sai purkista kun rähähti ja sen jälkeen ei ole tarvinnu, ku tiukasti kieltää, jos alkaa röyhistellä... toi meijän yyber bossi narttu kun on matkassa, ei toi aikuinen lansu tuommosia yleensä tee...

ja tuommonen käytös tolta isolta on siis alkannu vasta pennun myötä, joten jotain vaikutusta sillä on aikuistenki käytökseen... toivottavasti joku viksumpi osaa vastata ite kysymykseen

En tiiä osaako tähän tässä kukaan antaa vastausta...ihmettelen itekseni vaan. Ei kyllä haittaa yhtään vaikka vastaus jostain mun käteen tippuskin...
Mut joo, havaittiin eilen yhteisellä lenkuralla tämmönen: Ukolla hihnassa pikkumies, mulla narttu. Ne jäi jälkeen minusta ja nartusta parikyt metrii, ja pikkumies alko vetää meitä kohti henkensä kaupalla. Siis ihan täysiä, ja se ei remmissä vedä. Sit ku pääs perille mun ja nartun luo, häntä heiluen onnellisen näkösenä heti nokka nartun nenässä kiinni ja oli niin tyytyväisen näkönen et sai typykän kiinni. Ja minut?
No kokeiltiin sit sillee että pikkumies oli mulla, vaihdettiin siis koirat. Sama juttu, hirveellä kyydillä nartun ja isännän perään veti henkensä edestä.
Oisko siis joku juttu tossa nartussa, että pikkumiehen on kyhjättävä siinä kiinni? Suojeltava...? Akka on kohta 2 v, uros 6 kk...todella kova koira. Ei oo narttuka pehmeimmästä päästä, mut toi pikkumies on ihan supermies.
No katellaan...kävellään yleensä vähä peräkkäin, nyt sit vallotettiin koko jalkakäytävä ja käveltiin eri puolilla. Sai pikkuäijää jonkun kerran muistuttaa paikasta pientareen puolella. Pitihän sen yrittää narttua lähestyä kiilautumalla sen suuntaan...

se on se lauma viietti, ihan normaalia, mullaku oli kaks valkkaria niin ei olisi tullut kysymykseenkään että oltais 2-4m päässä kävelty, lauma pitää olla kasassa :)