Koiran koirapelko/agressio

Niin, pohdintoja pyytelen...
Mut ihan ekaksi kerron, että mä olen johtajuusajattelun kannalla, ja kasvatan koirani siten. Pevi on iso osa sitä, mutta muutakin on, sovelletusti.
Tarkoitus siis ei ole MITENKÄÄN kyseenalaistaa Pevi-metodia. Mutta mä haluaisin mielipiteitä sen puitteissa jne.
Eli kun tuo paljon puhuttu Cesar Milan käyttää koiran totuttamisessa ja koulutuksessa laumaa, mielipiteitä siitä.
Mä oon miettinyt sitä paljon. Led esimerkiks oli oiva esimerkki koirien vaikutuksesta. Sen kanssa, siis jo aikuisen koiran, opeteltiin kaikki uusiks, myös hihnakäytös ja ohitus. Ja se oli tosi laumatietoinen narttu, vieläpä bitch. Se saatto provosoitua vastaantulijasta, ja käyttäytyi satunnaisesti sit rumastikin. Mutta samainen koira kulki mun jalan vieressä rennosti mm. raveissa, toreilla ja turuilla, väkijoukossa, mätsäreissä jne. Eli se anto olla, ku oli riittävästi ärsykkeitä.
Tonto torvi taas innostu muista, ja sillä ku ei keskittyminen riittäny muhun, ku jokainen koira, lapsi, ihminen, kassi, pulkka jne piti tutkia. Se oli raivostuttavaa! Muuten ihan lungi, mutta ku kaikki ihanat piti kokea ku niitä oli NIIN MONTA!
Aiemminki on jossain ketjussa sivuttu tätä, siis näyttelyiden osalta. Ahtaissa tiloissa ku on tosi monta koiraa, jokaisen oma tila pienenee. Tai siis koira sietää lähempänä vieraita kun normaalioloissa. Voiko se vaikuttaa pidemmän päälle positiivisesti? Eli kun koira joutuu hyväksymään sen, että toinen on tosi liki, ei auta mikään. Vähentääkö mahdollisesti muuallakin koiran reagointia vieraisiin, koiriin tai ihmisiin? Tai miten vaikka tarha ja kenneloloissa, hoitoloissa tms.?
Ja sitten, mitä mieltä olette siitä jutusta, kun Milan vie pelokkaan tai agren koiran vaan laumansa keskelle, vaikka kuonokopassa tai jotain? Eli koira pakotetaan tajuamaan, että muut ei sitä syö. Niin, paitti kyllähän Milan sanoo, että jos ko. koira ei anna myöden tai näyttää vain halua hyökätä, tappelu on mahdollinen. Ja onhan niitä rävähdyksiä niissä jaksoissa ollutkin. Joskus musta tuntuu, et Maxille se olis toimiva tapa, siis että se vain joutuisi hyväksymään, että muut koirat ei satuta sitä.
Toki tuohon perustuu just irtokoirien häädöt jne, mutta se, että koira joutuu sietämään toisten läsnäolon ja käyttäytymään hyvin. Meinaan vaan, että Max on aina testaamassa, tai varmuuden vuoksi varuillaan. Voiko sitä muuttaa?
Ja tietty johtajuudella on hommassa iso merkitys, siis eteenki hihnarähjä jne. Mutta jos ohitetaan se, ja ajatellaan vain koirien välejä. Mitä ajatuksia herää?

öh, mie paraski vastaaja, mut pohtia kyl osaan... mie en ihan suoraan tykkää tosta milanin jutusta viedä koira kahlittuna vieraitten keskelle ja pakottaa se toimiin tietyllä tapaa... ne on kuiteski elukoita... jos sillä on vaikka se kuonokoppa, se häirittee sitä keskinäistä kommunikointia ja aivan varmasti on konahus valmis... mie nään asian niin, että kaikki, mikä on elukalle luonnotonta, on nimenomaan luonnotonta luontokappaleelle, joka pyrkii toimimaan taasen luontonsa mukasesti... heh, tulipa hieno lause... ite ku noitten heppojen kanssa puljannu, ni jos siellä vietiin uus kaveri uusien tuttavuuksien kanssa tarhaan, ei sitä uutta kahlittu, se vaan laitettiin sinne ja katottiin, miten käy... jos se uus vaan provos jatkuvalla syötöllä, eikä uskonnu vaikka sai turpaansa, otettiin se pois sieltä ja kokeiltiin seuraavaa porukkaa... noihin näyttely yms juttuihin en ota kantaa, kun mun mielestä sen epäluonnollisempaa tilannetta koiralle ei oikein enää voi olla ja mun mielestä koirat saaki ja niitten jopa kuuluu toimia siellä ihmisen näkökulmasta väärin, koska se tilanne ei ole luonnollista nähnykkään... tietty nää kaikki tilanteet on mahdollisia läpästä ilma ongelmia, kunhan se johtajuus on selkee ja kunhan se koira luottaa, sillon sen ei tartte tehä yhtään mitään, koska johtajakaan ei tee...

kaikki koirat ei tule toimeen keskenään, kuten ei tule kaikki hevosetkaan, tai ihmisetkään... jos koko ratsutallin kaikki 50kpl heposia tulis toimeen keskenään, ei talleilla tarvis olla, ku yks iso aitaus... mut näinhän ei ole... ja kyl mie olen sitäki mieltä, että koirissaki on niitä erakoita... ne on vaan tyytyväisiä, kun ei tartte huolehtia muusta, ku itestään ja esim meijän nella kuuluu tähän kastiin... mie toimin sen koiran kannalta ihan päin mäntyä hommaamalla toisen koiran, koska mie tiijän nellan olevan tyytyväisin yksin... mut mie myös tiijän, et jos sillä ei aikoihin ole koirakontakteja, se erakoituu ihan totaalisesti ja seuraava esim lekurireissu tulee olemaan helvettiä... osittain mie siedätän sitä ja osittain vaan kiusaan...

ja sitte ku miettii ihan vaan johtajuutta, niin toisaalta, eihän ne lauman jäsenet siitä saa päättää, kuka siihen laumaan liitetään ja kuka ei... johtaja sen päättää ja lauma tyytyy siihen... jos tulee konahuksia, johtaja puuttuu peliin jne... mut kun puhutaan kotikoirien maailmasta, ei mun mielestä ole mitään järkee pakottaa koiraa tuleen toimeen toisten kanssa tai jonkun tietyn kanssa, jos ite tietää, ettei niitten kemiat oikein kohtaa... mie esim uutta laumanjäsentä ettiessä ota jatkuvasti huomioon sen, minkä laista koiraa meille ei voi ottaa, johtuen juurikin siitä, kun mie tiijän, minkä laisten koirien kanssa meillä jo olemassa olevat ei varmasti tule toimeen...

huh... oiskoha siinä ollu jo tarpeeks tajunnanvirtaa...

Jepjep!
Tajunnanvirtaa kyllä. Ja hyviä ajatuksia!
Just noin mäkin funtsin, että kaikkien kemiat ei vain toimi. Ei normaalioloissa. Ja siks just ehdointahdoin tutustuttaminen on turhaa, siis jos yhteiselo ei sitä vaadi.
Ja samoja kokemuksia hevosten kanssa mullakin.
Välillä vaan käy psykologia mielessä, siis tavallaan pelon kohtaaminen. Sitä tossa mietin, eli jos pelon kohteen joutuu läpikäymään, pelko voi hellittää. Moni terapia perustuu siihen, siedätykseen. Milan vaan tekee sen shokkihoitona.
Ja Milanista vielä, se "rauhallinen tila", mitä se koiralta oottaa, on musta aika usein koiran alistamista tilaan, missä se ei saa tunteilla, hyvässä tai pahassa.

Ja sitten, mitä mieltä olette siitä jutusta, kun Milan vie pelokkaan tai agren koiran vaan laumansa keskelle, vaikka kuonokopassa tai jotain? Eli koira pakotetaan tajuamaan, että muut ei sitä syö.

perustuisikohan tuo vaan siihen, että Millan opettaa ensin koiran luottamaan itteensä, ja vie sen johtajana tilanteeseen. Enemmän show arvoa kuin todellisuutta tyyliin "tämä koira pelkää toisia koiria ja nyt se vaan makoilee" sillä todistetaan että siinä jutussa on pointtia. Ja ne toiset koiratkihan on ruotussa jo valmiiksi.
.ja joutuessaan koirien hajuihin ja näkemään koiria, ehkä se on siedättyny enemmän toisiin koiriin, mut tarvittiinko siihen se 100 koiraa ja oliko sillä selinlaittamisella mitään merkitystä :D. Tai siedättyikö se sittenkään niihin tilanteisiin, joissa yksi koira tulee vastaan kadulla. kun raakasti arvioiden se siedättyi siihen että millan on sen pomo ja 30 kastroitua koiraa haistelee sitä yhtäaikaa. Kun ihminen on pomo sehän voi viedä koiransa minne tilanteisiin haluaa..se vaan että onko siinä järkiä.

niinno, ite olen sitä mieltä, et toi pelon kohtaaminen voi toimia ihmisillä, mutta maalaisjärellä ajateltuna en osaa yhdistää sitä eläimiin... ihminen kuitenki pystyy ite tiedostaan sen, että jotain asiaa on järjenvastasta pelätä jne, kun taas elukat toimii vaan vaistojen varassa... mut se siedätys kyl toimii tietty, mut seki tarttee tehä sillein pienillä askelilla mun mielestä ja tässä kohtaa taas sen johtajan pitäs olla yyber vakaa ja järkkymätön...

mut joo, mun mielestä se milan on aika lailla täys toope, en pidä tyypistä sitten yhtään, enkä sen syteemeistä.. joteski tuntuu, että sen mielestä koiran pitää olla joku kone, joka ei saa hötkytä ja "tunteilla" ja intoilla, pitää vaan mennä lössöttää ja mistään ei saa välittää mitään... en mie semmosta koiraa ainaka tahtois

emilin kanssa täysin samaa mieltä

Tuosta että voiko sitä muuttaa jos koira on varuillaan..
Mä olen nyt kans miettiny samaa, olen tapellut nyt viikon tuon meidän harmaan sakun kanssa, joka joutu isännän esteen takia nyt mulle joskiki aikaa. sitä ei ole aikuisena testattu mutta se on luonteeltaan ja kasvatettu epävarmaksi ja tarpeeksi äijä että kyllä se myös pomoksi haluaa..sehän kyttää kaikki, kokoajan vetää "hitusen" hihnassa, joka perkeleen ohituksessa pitää kieltää..jos en kiellä se alkaa lähtee ihmisiä kohti ja jos kiellän se nostaa korvat vielä kiellonpäälle ja yritän purkittaa. ÄRH
Siis vähän haasteellinen mulle ainakin, varsinkin kun olen tottunut että johtajuus tipahtaa mulle taivaasta noiden narttujen kanssa.

kun ne nyt 2 urosta veljeilee keskenään ja näyttää minulle keskisormea. Mut siis tästä juolahti mieleen se, että nyt mä aamulenkillä sain sen kerrani ruotuun, ja oli kyl niiku eri koira. Se OSASI kävellä vetämättä 100 metriä, se OSASI olla kyttäämättä jokaista äijää joka käveli kohti.

Kaikista parasta on jos kerranki näkee minkälainen se koira on NÖYRÄNÄ, tai edes olisi, jos sen saa, niin omakin usko voiko sitä luottoa kasvattamalla saada normaaliksi.

Mähän taas selittelin itelleni ties mitä. Se on hermoheikko se on sitä se on tätä.
Mut onko juuri tuo koira juuri sen luonteinen, ettei sitä muka saa kuriin. Kun jotku voi ollakin, mutta onko juuri tuo. Vai onko se luottokysymys. Vai siedätys..
JOtenki ottaa taas minun hermon päälle. Mut liittyy tähän että koiran kans pitäisi olla rauhallinen ja siedättää, mut miten olla rauhallinen jos sattuu olemaan hermoheikko, ja mitä tehdä jos koira vetää kokoajan vähäsen.

Ja yks pointti, kaupan oven eessä sekosi ku joutu odottamaan ja menin sit hakemaan sen. No ku olin sisällä, vakoilin koiraa: istu ihan kilttinä siinä. kun menin paikalle alkoi yhtäkkiä pää pyörimään niikö hyrrä, koitti loikata jonneki ja heti vetämään, koitti hypätä mua vasten yms. Eli se on sittenkin taas kerran minä, eikä koira, jonka pää pyörii. ja samallai se sikailee jos veisin sen nyt jonneki koirapuistoon niin VOT. Tai ainakin mulla on sellainen fiilis. Tunnen itseni idiootiksi kyllä. Ihana taluttaa koiraa jonka häntä on pystyrinkulalla ja nousee kun sitä kieltää, toisella on kesari täysin pystössä kokoajan.Miksi en ole sellainen joka vain tulee paikalle ja haisee, ja koirat lakoaa.
Mut isäntänsä sanoi että ku se on ruotusa hällä niin ei sikaile myöskään niin paljoa muille.

No jos omakohtaisilla kokemuksilla mennään, ihan ny väliin, ilman syvällisempää:
Max ei ole ikinä ärähtänyt mulle. Ei ikinä vastusta hoitotoimenpiteitä, ei ees kivuliaita, siltä on leikattu kynsihermo mun ja ukon toimesta jne. Se ei koskaan vahdi mitään herkkua, multa tai muilta ihmisiltä. Se ei tule makuuhuoneeseen, joka on sille kielletty. Se ei mene sohvalle ilman lupaa. Se ei vedä hihnassa. Se ei merkkaa kämppää, ei tuhoa, pasko, varasta ruokaa tms. Se ei tee sitä edes hoidossa, niissä harvoissa paikoissa, eli siskoilla, mihin sen uskallan jättää. Se ei karkaa. Jos sillä on edes näennäinen aita/raja, muut saa mennä, Max pysyy. Mökillä naapurissa sedän tontilla, ei ole aidattu, ja harva edes tietää missä pyykit menee, Max sietää jopa vieraat koirat. KUNHAN ne pysyy siellä. Ja Max kuitenkin on usein ko. mökillä, junnuserkun kaverina ja "noutajana".
Max myös hyväksyy meille vieraat, jopa iloisesti, siis ihmiset lapsesta aikuiseen. Nyt on kaks henkilöä, joille käytös on epämäärästä, pelokasta ja ahdistettuna ehkä vaarallista. Toinen on mun venäläissyntyinen mummi, suhuässät ja totaalinen koirapelko on pojalle liikaa. Ja vain siskon luotto koira, Rinkeli on ko. mummin "mussukka". Toinen on outoa kullä, Neuvosen Tiina. Max näki koirat ja Tiinan pihalla, sai hajut jne. Sit ku Tiina oli jo lähdössä, vei koirat autoon, laskin pojan välissä sisälle, haukku ja puhku Tiinaa. Lopettikin kyllä, mut ei todellaka menny luottavaisesti tykö. Ja sit ku oli perääntyny, puhisi viä hölmönä tuvan perältä.
Tiinalle sanoinkin, et jos ottais toppakamppeet pois ja jäis viä istuun, homma muuttuis. Ja yhä uskon niin. Mutta kyllä Max oli HÄMILLÄÄN ja OUTO! Mä olin halolla päähän...
Me toteutettiin mun pyynnöstä sitä, et ei tutustuteta kun ei ole tarve. Tiina olis taatusti hallinnut koiransa. Max ja Humppa olis tullu toimeen, siitä mulla ei o epäilystäkään, mutta samaan soppaan leikattu narttu, joka on provo, ja mun heikkohermo jätkä... Ei kiva.
Ja turha stressata kun ei tarvinu.
Maxin ongelmat ei siis näy meidän kodissa. Meidän johtajuusongelma ja luottopula näkyy ja tuntuu. Max kuumuu ja riekkuu hihnakohtaamisissa "väärien" koirien kanssa. Max vois napata ihmistä, joka tulis kätteleen mua, tai vaikka kysymään tietä. Max on aina valmis puollustaan mua, miestä, mun vanhempia, siskoja, siskontyttöjä, perheen koiralaumaa jne... Käskyt toimii kun unelma, mutta suojelu/stressitilanteessa mikään ei auta. Paitsi ennakointi. Ja kaikki ed. mainitut ihmiset ja koirat saa tehdä pojulle melki mitä vaan, poju sallii ne.
Ongelma onkin se, että Max on niin hieno. Siskot, ainaka vanhempi, ei todellakaan koe, että Max olis mitenkä vaaraksi millekään. Ja juu, mun hermoilu sitte taatusti vie ojasta allikkoon...
Loppupeleissä mulla taitaa olla hermoheikko johtaja, joka antaa mein olla ja touhuta, kunnes...

josko se pörisi mulle sen takia, kun nella oli provonnu sitä pihassa aikasemmin ja toi ny on tommonen bitch ja meikäläisessä ihan varmasti on nellan hajut? nella ärisi aikanaan mun toppahousuille, kun olin käyny kylässä kaverilla, jonka vanhempi narttu kävi kerran nellaan kiinni...

Mä oon kans tosta Millanista miettiny tota sen koiralaumaa, ehkä juju on sen ukon olemus tai joku, ja se, että ne koirat sen laumassa ei turhia hötkyile. Semmoseen on eri juttu tosiaan viedä vieras koira, kun taas semmoseen sakkiin, missä ei kukaan ole kenenkään hansikkaassa. Me on käyty harvakseltaan kasvattajan luona kylässä, siel on vastaanottamassa kuus hepuloivaa ja haukkuvaa ja riekkuvaa koiraa, lisäks emäntä joka hössöttää ku mummon mussukka tulee kylään. Mikä totaalinen kaaos...Siis täysin kaottinen tilanne. Ei kiva. Turha toivo et oma kuuntelis mitään, pelkästään sen koiralauman haukkuminen jo todella estää sen. Mut siitä Millanista, sen tyyliin taitaa kuulua myös semmonen koiran oman onnensa nojaan jättäminen...turvaa ei anneta vaik koira pyytää. Mä annan ainakin!!

En minäkään mitään karvasta robottia haluais...ei kyl pelkoo et sellasta onkaan

jenni kirjoitti:

Millanista, sen tyyliin taitaa kuulua myös semmonen koiran oman onnensa nojaan jättäminen...turvaa ei anneta vaik koira pyytää. Mä annan ainakin!!

En minäkään mitään karvasta robottia haluais...ei kyl pelkoo et sellasta onkaan

Kyllä se ainakin irtokoirat häätää ja jossain jaksossa olivat asiakkaan koiran kanssa koirapuistossa ja siellä hätisteli kaikista "innoikkaimpia" sen asiakkaan koiran luota pois. Mistä sä oot tommosen kuvan saanut?...siis ihan mielenkiinnosta kyselen, ei ole suinkaan tarkoitus alkaa Millanista vääntää kättä

Niistä koiralauman sekaan viemisistä...? mulle on joistakin jaksoista sit jääny semmonen kuva. En kauheen silmä kovana oo kyllä tuijottanu koirakuiskaajaa...ehkä sit kannattas :talvi2: No joo. En ala kättä vääntää minäkään...aika mielenkiintosen olonen silelen se mies, että aikamoisia ihmeitä tuntuu saavan aikaseks. Mut se kun on tv ohjelma, oon miettiny et mikä osuus sillä on. Että siis meneekö ne jutut just niin sit elävässä elämässä? Mut en tosiaan kauheesti ole kattonu, sen verran kuitenki että kummia asioita se suhinallaan saa aikaan

sehän siinä milanin jutussa kait karsastaaki, ku se vaan menee, suhisee ja kas, homma hoidettu... ja aikaa meni noin 15min... ehkä joo ongelma voipi olla se, kun ohjelmia joudutaan hiuka leikkaileen, kun ei töllöaikaa rajattomasti ole, mut eniveis, jotenki ei ole mun juttu se ukko... (eli siis samaa mieltä jennin kanssa ja sama fiilis jääny myös ko kaverista)