hihnakäytös

doodih... elikkäs meille nyt sitten rantautu 5v lansu ukko... luonteeltaan toooosi kiltti ja semmonen lansu tyypillinen kaikkien kaveri-sählä... muuten menee jo nyt (otus kotiutu siis la iltana) tosi hienosti käskyt perille, ainoo ongelma on toi hihnakäytös... toi herra 65-70kg kun omaa voimia ihan kiitettävästi... mitä mie sitä talutin ja myppäsy tekniikalla yritin, ni kun sitä nyppäsee ja sanoo ei, se kattoo minnuu ja jää paikalleen odottaan, et olensen kohalla, jonka jälkeen se sinkoo taas johki suuntaan, nyppäsy+ei ja sama homma... onks miulla nyt ajotus pielesä? sen kanssa on reenattu tottista ja se osaa hienosti kulkee vierellä käskyn alla, mut en mie ny taho sitä aina käskyssä lenkittää, vaan sais vähä noin niinkus rennomminki kulkee... kuha ei kiskois, ku mie olen sen kans nurin... sitä ei kauheesti ole hihnassa pietty, se on lähinnä just kulkenu vapaana lenkit ja käskyssä, joten tässä kait ongelman ydin... ja juu, ketju kurkkari on käytössä... vai onko tää vielä vaan tätä uutta ja ihmeellistä, kun vasta pari päivää meillä ollu?

(edesmenneen sakun kanssa opeteltiin nyppäsy+ei- tekniikalla pois toi vetäminen remmissä ja sen kanssa se homma onnistu jo parin lenkin jälkeen, joten en mä nyt ihan päin ahteria voi kaikkee tehä... kai...)

lansulla on jo paksu ja pitkä karva se ketju tahtoo jäädä sinne kiinni joten huonontaa nykäisyn tehoa,yritä vain sitkeesti ja tueksi voit ottaa purkin käyttöön mut en usko että se purkkiin reagoi jos on lungi lansu:)

enkä ihan tiijä, kuinka purkkia uskaltaa käyttää, kun aikas pehmonen tuntuis näin näppituntumalla kaveri olevan... se kuitenkin selvästi tajuaa tehneensä jotakin väärin, mutta ei ihan ainakaan vielä osaa yhdistää sitä siihen hihnassa vetoon... ei-sana menee perille kuitenkin aina, eli tietää kyllä, mitä se tarkottaa... eikä se ihan kokoajan vedä, se vaan on niiiiin innokas kaveri, että se "unohtaa" kulkee nätisti, jos esim toinen koira alkaa juosta, tai on joku mahtava tuoksu tjms... mutta jatkamme harjotuksia

jatkampa tähän samaan ny vielä... voiko ite jotenki testata, kestääkö koira purkitusta? ku tosiaan se lansu vaikuttaa niin hemmetin pehmoselta, ni en ihan lähtis ekana räväytteleen... mut voihan se olla, et mieki olen väärässä...

Lainaus :

nyppäsy+ei

oliko tuo sun tekstiss vaan ajatusvirhe, mut kaiken varalta se on ensin ei+ nyppäsy.
Jos tekee nyppäsy + ei, se on ajoitusvirhe.

Ei se ihan noinkaan mene...

no siis mä pyrin tekemään noi yhtäaikaa... eli samalla, ku nyppäsen, sanon ei.. nää aatokset on vaan hitusen hankalia tuoda julki tällei kirjotettuna... ihan ei aina refleksti suostu toimiin yhtäaikaa, mut pääsääntösesti teen ne tosiaa samaan aikaan... näin siis tein jo sen sakun kanssa, kun peetsalla käytiin ja se sen näki ja oli pertin mielestä ok, ni oletin, että ne siis pitääki aina tehä samalla... voin tietty tässäki olla ymmärtäny jotain väärin...

mut mites toi purkki ja pehmee koira yhdistelmä? purkkeja kyl löytyy sen sakun jäljiltä, eli senkus ottaa käyttöön, mutta kuis sitä uskaltaa, ettei se säikkymään ala... (ja ihan ku mä muka osaisin sata varmaks sanoo, että se on pehmee... lähinnä se on semmonen vässykkä...)

J.E kirjoitti:

Ei se ihan noinkaan mene...

jaa no ei sitte
Mie luulin että se eisana pitäs olla eka.Oon mieki varmaan yhtäaikaa sanonut monesti..

Juu, yhtaikaa kuuluukin tehdä.. :ingua:

Itse en ottaisi purkkia käyttöön ennen kuin saisin paremmin havannoitua kuinka pehmeä se oikeastaan on.

Nythän taitaa olla enempi kysysmys siitä, että se on 5 v saanut hillua ja kiskoa remmissä, ihan menee vaan aikaa ennen kuin sille loksahtaa että se remmin kiskominen oli se mitä et halunnut.

Vanhakin koira oppii uusia tapoja, mutta saattaa kestää hetken ennen kuin se oppii oppimaan. Lemmikkipalstoilla oli just hupaisa ketju: mitä kuvittelin opettavani koiralle. Koira oppi kyllä ihan jotain muuta kuin ihminen kuvitteli. Ja itselleni on käynyt samaa usein. Esim Rempsu on oppinut rauhoitu-sanan: Jee, nyt alkaa tosi kovat bileet

Pikemminkin sanoisin että kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä ja kärsivällisyyttä. Älä anna koiran koskaan vetää, puutu joka ikinen kerta, vaikka etenisitte sitten vain metrin minuutissa. Pikku hiljaa se loksahtaa paikoilleen.

Tuijallehan tuli tuo 4-vuotias maalaisjuntti keskelle Järvenpään keskustaa. Eka kolme kuukautta oli, eeh, mielenkiintoista. Kun koira hillui remmissä joka suuntaan ja jahtasi kaikkea. Puoli vuotta myöhemmin sama koira käveli kaupungilla remmi löysällä, kuin pennusta alkaen opetettu.

en tiiä lansujen luonnetta yhtään, mutta jos on kovn lunki kaveri, niin kuulostaa hassulta mun korvaan, että olis pehmee... Usein varmaankin kovin rauhalliset ja rennot tyypit on loppupeleissä vähän kovempia, ja siksi niitä ei puristele paljon mikään. Tää oli nyt siis ylipäätään ja todellakin ehkä ja mun mielestä, kun en ole todellakaan asiantuntia, eikä siis pidä paikkaansa välttämättä sun koiran kohdalla ollenkaan. Tuli vaan tosta sun kuvauksesta mieleen mastiffi :) Ei noista mun mastiffeista kumpikaan ole pehmeä, mutta ne on tavallaan tosi herkkiksiä. Jotenkin herkkiä kaikelle ja etenkin ohjaajan mielialoille, mutta eivät kuitenkaan pehmeitä, kun palautuvat hyvin tilanteista. Varmaan johtuu niitten vahtiominaisuuksista, että pitää rekisteröidä kaikki epäilyttävät jutut, mutta ei ne mitään traumoja saa, vaikka epäilevät aluks kaikkea. Niilokin usein kiljaisee, kun joudun sitä purkittamaan, mutta se on vaan niin pöljä ja herkkänahkainen :) Jos en tietäis, niin olisin satavarma, että se on pehmeä...siis esim purkitustilanteista päätellen....ja tätä niilon kiljumista oli pari kaveria todistamassa, kun oltiin koirakylpylässä, ja Niiloa jännitti mennä uimaan. Se meni sinne melkein ihan omin avuin (vähän autettiin), mutta kiljui kuin tapettava sika....se on vaan niin herkkä tuo meidän Niilo Mutta tommosesta herkästi asioihin ragoivasta saa helposti epävarman ja todella epäileväisen, jos omistaja ei ole itsevarma tilanteissa ja koiran mielestä luotettava. Mutta purkkiin ne ei kuole, vaan kuuntelevat sitä sitten hyvin (paitti Rauha ei aina, kun on kipeä)....mut johtuu siitä, kun meillä sitä niin harvoin enää käytetään, niin tietävät, että se on sitten tosi kyseessä, kun kaivan purkin esiin :)

Niilo-mussukka

Tänään otin "härkää sarvista" ja lähin yksin otusten kans remmilenkille ja purkki taskus. Eipä aikaakaan, ku humppa päätti yrittää repiä mut ojaan, sillo lens purkki ei-perkeleen siivittämänä ja kiskominen loppu siihen. Iha lunkisti se loput tunnin lenkistä meni, mut ei edes yrittäny kiskoo. Joten everlasting osu luultavasti oikeeseen tolla mastiffi vertauksel, eli ei se ny nii pehmonen ole, ku aluks luultiin. Nyt vaan pietään tiukka linja, vittuiluja ei katota milliäkä.. Selkeesti jätkä ny testailee, kuka meitin laumas on missäki asemas ja mitä kaikkee voi tehä. Ja ihmettelin aluks, ku lansu urokset monasti on helkatin dominoivia, et kuinka humppa on noin vässykkä, mut pikkuhiljaa sielt näköjään kuoriutuu se normi lansu ja se on aivan upee otus!