Heips!
Otin meille 6-vuotiaan kääpiösnautserin, koska oli lähipiirissä kotia vailla. Tilanne oli sellainen, että omistaja ei voinut pitää lapsen ylivilkkauden vuoksi, sitten koira meni omistajn äidille, joka keuhkoahtauma potilaana ei voinut ulkoiluttaa, mies käytti ulkona, mutta sitten hänelle tuli sydänsairautta ja lopulta äitini kävi kuskaamassa ulkona, vaikka hänellä ei oma terveys ole hyvä ja on hoidettavana mies joka on pyörätuolissa.
Näitä hoitosuhteita kesti pari vuotta, viimeisin tilanne vain pari kuukautta. Koska meillä on aiemminkin ollut kahden koiran talous, mutta nyt oli enää vain yhden (coton) otin tämän koiran meille, ihan siksikin että täällä on aktiivisempaa porukkaa.
Käppänä on todella kiltti sisällä, sormia napsauttamalla lähtee pois esim. MUTTA aika nopeasti selvisi, että tälle koiralle ei ole opetettu mitään. Ei edes perustapoja...no ehkä istuminen.
Se otti meidän toisen koiran ihan hyvin, kaksi kertaa on ollut kärhämä, toinen ihan ekoina päivinä, toinen muutama viikko sitten minun huomiosta kotiin tullessa. Kotona näen ainakin tilanteen niin, että tämä coton on ylemmässä asemassa. Coton on narttu, käppänä leikattu uros. Tällä hetkellä nartulla on juoksut, käppänä yritti lähestyä, mutta tytsy varoitti sitä ja on antanut olla rauhassa.
Tullessaan koira yritti astua jalkaani, kuten myös tyttäreni jalkaa. Tästä komensin samantien ja astumisyritykset loppuivatkin noin viikossa. Koira väistyi aina heti, mutta yritykset olivat pakonomaisia, pienikin ilotilanne tms. niin koppas jalan kiinni saman tien.
Seuraavaksi huomasin, että sluibaa suihkussa, selkä menee niin alas kun vain saa. Antaa kyllä pestä, mutta on todella jännittynyt.
Tassuja kun kampasin, niin hampaat kolahti kampaan ja sitten luikki karkuun, josta se kyllä heti haettiin takaisin. Hommasin hoitokopan.
Selvisi, että kynttä on leikattu kahdesti niin, että on tullut verta.
Selvisi myös, että omistajan miehen kärsivällisyys ei riittänyt joskus pitkää pinnaakin vaativaan koulutukseen, vaan koira on kokenut fyysistä...hmm kontaktia...en tiedä ihan mitä.
Koira sluibasi maihin myös jos korotin ääntä.
Lähdin luottamuksen rakentamisesta. Ajattelin, että pelko on saatava pois ainakin. Sluibaaminen on vähentynyt, ulkona sitä ei enää ole, suihkussa kyllä vieläkin.
MUTTA ongelmia:
-jos koira on vapaana, se lähtee juoksemaan niin paljon kuin kintuista lähtee, eikä palaa käskystä. Olen kokeillut pillit ja naksuttimet. Ruoka toimii joskus jonkin verran, mutta ei aina, vaan palailee omia aikojaan. Se palaa takaisin kyllä, mutta en voi tietää mitä on seuraavan kukkulan takana. Lisäksi coton, joka on aina ollut vieressä, lähtee mukaan nykyään.
-koira ei ota ihmiseen mitään kontaktia ulkona. Seisoin kerran puolisen tuntia paikallaan, että odotan sitä katsetta. Sitä ei tullut ja jouduin lopettamaan koska koulu kutsui. Olen kutsunut nimellä jms. ei auta.
-remmirähjäys. Tämä koira on uskomaton muiden koirien perään. Vaikka koira olisi sadan metrin päässä, alkaa kamala piippaus. Nykysellään pysähdyn siihen, enkä lähene toista koiraa. Snaku lähenee toista koiraa ihan hyvin, mutta kerran nuuhkaistua, se tekee äkkihyökkäyksen. Tarhalla oltiin kerran, siellä se ei ollut kiinnostunut niinkään koirista, vaan hajuista.
-hajuvietti. Se vie tätä koiraa ja ohjaa sitä ulkona täysillä.Ehkä pieniä muutoksia, juurikin tuo sluibaaminen ulkona, sekä vetäminen. Tämä koira nimittäin veti kuin höyryjuna tullessaan.
Koirakiinnostuksesta...tämä koira katsoo myös tv-ohjelmat joissa on koiria.
Olen ollut perushuomioimatta ja silti olemme samassa tilanteessa.
Mitä voisin tehdä?
Pääsivu 
